Pelaajakehitysohjelma 2020-2024 vie FC Honkaa kohti Palloliiton tasoa viisi
Suomen Palloliitto on rakentanut tavoitteellisten seurojensa tueksi Laatujärjestelmän, jota käyttää jo lähes 200 jalkapalloseuraa. Seurojen laatujärjestelmällä kehitetään kokonaisvaltaisesti seurojen toimintaa ja se on ensisijaisesti seuran kehittämisen väline.
Kokonaisvaltaisen kehittämisen tavoitteena on tukea seuroja pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan, jonka pohjana on vahva seuraidentiteetti ja seuran jäsenistön laajasti hyväksymä toimintamalli. Laatujärjestelmä tukee seuran kehittämistä kolmella osa-alueella (urheilutoiminnassa, johtamisessa ja viestintä/markkinoinnissa) ja viidellä eri tasolla. Tasojen kriteerien vaativuus kasvaa alkaen tasolta 1 ja päättyen tasolle 5.
FC Honka on päässyt Laatujärjestelmän korkeimman tason 5 osalta vaiheeseen, jossa seurayhteisölle on luotu pelaajakehitysohjelma. Seuran visiona on toiminta, jossa pelaajakehitystyötä toteutetaan motivoivasti, pitkäjänteisesti ja kiirehtimättä niin, että tulokset kantavat hedelmää läpi lapsi- ja nuorisourheiluvaiheen. Seurayhteisön yhteisenä visiona on kattava pelaajapolku lapsiurheiluvaiheesta aina edustusjoukkueisiin asti.
Laatujärjestelmän korkein taso viisi muodostuu kolmesta osasta: pelaajakehityksen kehitysohjelmasta, seuran ulkoisesta ja Palloliiton sisäisestä arvioinnista.
Prosessissa mentorina toiminut Palloliiton seurakehityspäällikkö Henri Alho kertoo, että kun seura on saanut Palloliiton fasilitoimana pelaajakehityksen kehitysohjelmansa valmiiksi, on seuralla n. 6-12 kuukauden sisällä Laatujärjestelmän ulkoinen arviointi, mikä toteutetaan yhteistyössä Palloliiton kumppanin Laatukeskus ry:n kanssa. Ulkoinen arviointi ratkaisee saavuttaako seura Laatujärjestelmän Tason 5 ja se pohjautuu osittain EFQM-malliin ja Palloliiton Tason 5 laatujärjestelmän kriteereihin.
Ulkoisen arvioinnin voi jakaa kolmeen pääteemaan eli strategian toimeenpanoon, tärkeimpien sidosryhmien kuulemiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen. Strategian toimeenpanossa tarkastellaan erityisesti, kuinka strategia toteuttaa seuran perustehtävää ja millä toimintatavoilla seuran eri toimijat (valmentajat operatiiviset toimihenkilöt, luottamusjohto) on sitoutettu strategisten päämäärien saavuttamiseen. Koska seuran olisi tuotettava arvoa jäsenistölleen ja muille keskeisille sidosryhmilleen, niin seuran on myös kyettävä näyttämään, miten se on huomioinut toiminnassaan näiden keskeisten sidosryhmiensä odotukset ja tarpeet.
Kolmas keskeinen teema on seuran suorituskyvyn mittaaminen eli millaisilla indikaattoreilla, tunnusluvuilla ja sidosryhmäkyselyillä seura tarkastelee päämääriensä saavuttamista, miten ne linkittyvät strategiaan ja millaisia mitattavia tavoitteita suorituskyvylle asetetaan.
“FC Honka on jo usean vuoden ajan systemaattisesti hyödyntänyt Laatujärjestelmää seuran kehittämisessä. Viime vuoden kehitysohjelmaprosessissa lähijaksoineen, nousi esille mm. seuran terveen kriittinen ote oman toiminnan arvioinnissa ja tavoitteiden asettelussa, jolle loi hyvän pohjan edustus- ja junioriyhteisön yhteinen tahtotila ja avoin ilmapiiri. Kehitysohjelman lopullisen onnistumisen ratkaisee tietysti sen käyttöönotto ja siitä syntyvät tulokset, joita myös ulkoisessa arvioinnissa tarkastellaan”, toteaa Henri Alho.
Kehitysohjelma ja tärkeimmät kehityskohdat
FC Hongan prosessin aikana seuralle on kehitysohjelmassa määritelty viisi kehityskohtaa, joiden kautta se voi edelleen parantaa pelaajakehitystyötään, sen tuloksellisuutta sekä laatua:
- Valmennuslinjan kehittäminen
- Pelin opettaminen ja taktisten valmiuksien kehittäminen
- Teknisten valmiuksien kehittäminen
- Fyysisten valmiuksien kehittäminen
- Urheilijan kasvu ja henkisten valmiuksien kehittäminen
Prossin ohjaajana toimineen Jorma Vertaisen mukaan kehitysohjelman rakentamisen jälkeen varsinainen työ alkaa.
“Onnistunut ohjelman käyttöönotto edellyttää määrätietoisen johtamisotteen lisäksi samaa rehellistä yhteistyöotetta ja valmiutta erilaisten näkemysten kuuntelemiseen, jota ryhmä jo prosessin aikana osoitti. Honka on jo lyhyellä aikavälillä näyttänyt olevansa valmis konkreettisiin ratkaisuihin kehitysohjelman suunnassa. Tiivis pelaajakehityksen yhteistyö ry:n ja oy:n välillä, yhteinen urheilutoimenjohtajan ratkaisu ja hyvä vuorovaikutus lähiympäristön eri jalkapallotoimijoiden suuntaan antavat vahvan perustan kehitystyölle”, toteaa Vertainen.
Seurayhteisön yhteinen prosessi
Prosessin kautta FC Honka ry:n ja Esport Honka oy:n avaintoimijoille on syntynyt yhteinen tahtotila pelaajakehitysohjelman tavoitteista, sisällöstä, resursseista ja toimintatavoista. Prosessin aikana on tunnistettu jo olemassa olevia, eri osa-alueiden vahvuuksia, haasteita ja kehityskohteita. Ratkaisuja on pohdittu yhdessä, avoimesti keskustellen. Kauden 2020-2024 strategisia tavoitteita ja mittareita on tarkennettu ja määritetty tahtotila strategiakauden loppuun.
“Henri Alhon ja Jorma Vertaisen ohjaama laatutason 5 työskentely oli Honkayhteisöä lähentävä, avoin ja rehellinen prosessi, jossa mielestäni pystyimme hyvin tunnistamaan seuramme vahvuudet ja kehityskohteet. Uskon, että meillä on nyt selkeä suunta ja yhteinen tahtotila lähteä viemään Honkayhteisöä kohti huipputasoa kaikilla osa-alueilla. Määrätietoisella työskentelyllä, askel kerrallaan pystymme saavuttamaan tason 5 prosessin kautta syntyneet tavoitteet”, kertoo FC Honka ry:n toiminnanjohtaja Petri Harainen.
“Täytyy rehellisesti sanoa, että tämä prosessi yllätti positiivisesti. Saimme käytyä läpi seuran ja osin myös seurayhteisön keskeisiä haasteita ja niihin syntyviä ratkaisuja. Rohkenen väittää, että tällaiset prosessit ovat parasta mahdollista tukea perinteiseen huippujalkapallosta vastaavan osakeyhtiön ja junioritoimintaa pyörittävän yhdistyksen rajapinnassa oleviin haasteisiin. Olemme nyt saaneet kirkastettua meidän yhteiset tavoitteemme, sitoutuneet niihin ja muodostaneet uskottavan tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi”, toteaa Esport Hongan GM Hexi Arteva.
Kehitysohjelma ja sen tavoitteet ovat yhteisiä koko FC Hongan organisaatiolle ja kehitysohjelman työstämisestä on vastannut ryhmä, johon kuuluivat FC Honka ry:n puheenjohtaja Mariet Louhento, FC Honka ry:n toiminnanjohtaja Petri Harainen, Esport Honka Oy:n GM Hexi Arteva, pelaajakehityspäällikkö Niko Laiho, miesten edustusjoukkueen päävalmentaja Vesa Vasara, naisten edustusjoukkueen päävalmentaja Rosa Lappi-Seppälä, valmentaja Petri Vuorinen, valmentaja Riku Paularinne, valmentaja Abdi Mohamed, lapsiurheiluvaiheen koordinaattori Jere Matinlassi ja seurakoordinaattori Annariina Seppä. Prosessin ohjaajana toimi Jorma Vertainen ja mentorina Henri Alho Palloliitosta.
Ryhmä kokoontui prosessin aikana, helmi-lokakuussa 2020, yhteensä seitsemän kertaa eri teemojen ympärille. Lähijaksojen välillä kehitysryhmän jäsenet tekivät useita valmistelutehtäviä.
Prosessin kautta syntyneen kehitysohjelman johdonmukainen käyttöönotto mahdollistaa seuran siirtymisen laatujärjestelmän ylimmälle tasolle.
