Uutiset

FC Hongassa valmentajana aloittanut Stephen Gardias haluaa saada nuoret rakastamaan jalkapalloa!

FC Hongan pitkäaikaisen työntekijän, Ari Innalan siirryttyä FC Haka junioreiden valmennuspäälliköksi avautui FC Hongassa päätoimisen valmentajan paikka. Stephen Gardias aloitti FC Hongan T07 Akatemian sekä TB Youthin päätoimisena valmentajana tammikuussa. Stephen siirtyi FC Honkaan Espoon Palloseurasta, missä hän on työskennellyt lähes viisi vuotta.

Tansaniasta kotoisin oleva Stephen Gardias tuli Suomeen opiskelemaan ja pelaamaan jalkapalloa vuonna 2006.  Stephenin perheeseen kuuluvat vaimo ja kuusi lasta, joista pienimmät ovat vasta kuukauden ikäiset kaksoset.

Jalkapallolla on ollut iso vaikutus Stephenin elämään: ”Olen pienestä asti seurannut jalkapalloa ja tykännyt lajista. Isäni oli todellinen jalkapallofani ja kävimme Tansaniassa katsomassa jalkapalloa usein Stadionilla. Tunnelma otteluissa oli hieno! Oli meteliä, mahtava fiilis ja tunnetta ja siitä on syntynyt rakkaus lajia kohtaan! Sitä tunnetta pitäisi vielä suomalaiseen jalkapallokulttuuriin saada lisää ja pikkuhiljaa kulttuuri onkin muuttumassa mm. sen kautta, kun Suomi on päässyt arvokisoihin. Urheilu parhaimmillaan lähentää ihmisiä ja yhteiskuntaa.”

”Tulen kahdeksanlapsisesta perheestä. Yksi veljistäni harrasti jalkapalloa ja hän myös vaikutti siihen, että halusin tulla jalkapallon pelaajaksi. Olen pelannut jalkapalloa siitä asti kuin muistan! Aina oli lapsena pallo mukana sisällä ja ulkona ja urheilu on aina kiinnostanut minua paljon”, kertoo Stephen.

”Ensimmäinen jalkapalloseurani oli tansanialainen Moro United. Suomessa olen pelannut Klubi 04:ssä sekä puolitoista kautta FC Hongan kakkosjoukkueessa, joka oli silloin nimeltään Kelohonka. Sen jälkeen olen pelannut FC Kontussa, jossa aloitin myös valmentamisen ennen kuin siirryin Espoon Palloseuraan”, Stephen jatkaa.

Stephenin oma jalkapalloura loppui loukkaantumiseen ja siirtyminen valmentajaksi tuntui siinä vaiheessa luontevalta. ”Minusta tuntui, että kuulun kentälle ja tähän lajiin mukaan. Voisin sanoa, että jalkapallo on minun toinen rakkaani ja vaimo on ensimmäinen! Jalkapallo on lähellä sydäntäni”, avaa Stephen. ”Olen tykännyt valmentaa nuoria, sekä tyttöjä että poikia. Olen sitä miettinyt, että tyttöjen valmentaminen voisi olla se, missä haluan kehittyä ja katsoa, että minne asti se tie voi viedä. Totta kai olen pitänyt myös poikien valmentamisesta ja tulevaisuus on tietyllä tavalla vielä auki. Nyt haluan kuitenkin keskittyä vain tyttöjen valmentamiseen ja kehittyä siinä itse ja kehittää pelaajia.”

Millainen valmentaja?

Stephen pitää tärkeänä sitä, että pelaajien mielestä jalkapallon pelaaminen on hauskaa riippumatta siitä, ovatko kyseessä pienet lapset vai aikuiset. Hauskuuden lisäksi tulee olla riittävän korkea vaatimustaso. Stephenin mukaan on tärkeää olla riittävän läheinen pelaajien kanssa. Silloin saa pelaajista myös eniten irti.

”Olen melko avoin uusille ideoille, mutta minulla on myös vahva oma persoona. Valmentajan pitää osata sopeutua ympäristöönsä. Valmentajan ei tarvitse muuttaa omaa persoonaansa, mutta pitää olla valmis toimimaan erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa ympäristöissä ja ymmärtää ympäristön vaatimukset.”

”Rakastan olla kentällä! Kun laitan futiskengät jalkaan ja kävelen kentälle päin, niin tulee tuttu, hyvä fiilis. On hienoa päästä vaikuttamaan nuorten elämään ja arkeen. Haluan saada nuoret rakastamaan lajia! Ne pelaajat, jotka rakastavat lajia, voivat menestyä ja päästä pitkälle! Sellaiset pelaajat ovat valmiita sitoutumaan prosessiin. Tie huipulle ei ole helppo eikä yksinkertainen ja jokaiselle tulee ylä- ja alamäkiä. Valmentajan on tärkeää auttaa pelaajia eteenpäin. Loppujen lopuksi valmentamisessa on kyse ihmisten välisistä suhteista ja vuorovaikutuksesta”, avaa Stephen.

Stephen haluaa kannustaa nuoria pelaajia näyttämään tunteensa kentällä niin onnistumisten kuin epäonnistumisten yhteydessä. Hän toivoo, että pelaajat viihtyvät kentällä ja uskaltavat tehdä omia ratkaisuja.

Uuden tarinan alku

Stephen kertoo viihtyneensä Espoon Palloseurassa todella hyvin: ”EPS on ollut minulle hyvä ympäristö, ja meillä on ollut hyvä porukka. EPS on ollut sydämeni seura! Yksi ihminen, joka on minuun EPS-vuosien aikana vaikuttanut paljon, on José Riveiro. Kun tulin Kontusta EPS:ään, kuulin ensimmäistä kertaa Riveiron kouluttavan. Mikä upea filosofia! Tuntui niin selkeältä se, miten hän ajatteli jalkapalloa ja se, kuinka positional play voidaan ajatella. Riveiron opit auttoivat valmennusurallani hyvin alkuun ja uskon, että sain häneltä koko loppu-uralleni eväitä. Hän pakotti meidät miettimään eikä antanut suoraan vastauksia. Hieno ja nöyrä tyyppi! Olen iloinen, että hän on päässyt urallaan pitkälle. Toivon, että voin itsekin jonain päivänä vaikuttaa nuoriin valmentajiin samalla tavalla”, pohtii Stephen.

”Olen saanut EPS:ltä paljon arvokasta mukaani: hyviä ystäviä, jotka varmasti pysyvät ystävinä, opettajia. Olen saanut paljon apua muilta valmentajilta itseni kehittämiseen. Kiitän todella paljon kaikesta Espoon Palloseuraa. Nyt on ehkä hyvä aika kuitenkin siirtyä eteenpäin. Muutos on henkilökohtaisesti minulle suuri eikä tämä ollut helppo päätös. Odotan kuitenkin kovasti uutta alkua Hongassa: Miten minä voin kehittyä? Kuinka minä voin kehittää FC Honkaa?”

”Kun muutin Suomeen niin minulla oli mielessäni kaksi pääkaupunkiseudun isoa seuraa, FC Honka ja HJK, joista olin kuullut. Ajattelen, että Hongan kuuluu olla yksi Suomen parhaista seuroista. Odotan, että saan työskennellä Hongan muiden valmentajien kanssa ja että pääsen tutustumaan heihin paremmin. Joitakin jo tunnekin entuudestaan. Toivon, että tämä on hyvän tarinan alku! Honka on iso, ammattimainen seura, joka haluaa menestyä. Haluan tuoda lisäarvoa Hongan tiimin työskentelyyn!”, avaa Stephen ajatuksiaan ja tavoitteitaan.


Lämpimästi tervetuloa FC Honkaan, Stephen!

Ari Innalalle lämmin kiitos FC Hongassa tekemästäsi hyvästä työstä ja kivasta työkaveruudesta!

#MeOllaanHonka

Yhteistyössä