FC Hongassa on erinomainen harjoitteluympäristö maalivahdeille – maalivahtivalmentajat Miika Salmi ja Pasi Hilli haastateltavina
FC Hongan maalivahtivalmennus on osaavissa käsissä, kun maalivahtivalmennuksen kokonaisuudesta vastaavat päätoimiset maalivahtivalmentajat Miika Salmi ja Pasi Hilli. Valmentajasopimukset saavat jatkoa kaudelle 2024–2025, mikä varmistaa erinomaisen työn jatkumisen.
Pasi Hilli vastaa miesten edustusjoukkueen maalivahtivalmennuksesta osana joukkueen valmennustiimiä. Lisäksi Pasin vastuulla ovat Miikan kanssa yhdessä maalivahdit B-junioreista alaspäin. Pasi ottaa isomman vastuun nuorisourheiluvaiheessa (12–15-vuotiaat), vaikka työtä tehdäänkin tiiminä.
Miika Salmi puolestaan vastaa FC Hongan Kansallisen Liigan joukkueen maalivahtivalmennuksesta osana joukkueen valmennustiimiä. Edustusjoukkueiden treenit painottuvat aamuihin ja päiviin ja maalivahtivalmentajat ovat kaikissa edustusjoukkueiden tapahtumissa pääsääntöisesti mukana. Miikan vastuulla ovat molemmat B-junioreiden SM-sarjajoukkueet, mutta isossa kuvassa työnkuvia ei näin selkeästi rajata junioreiden osalta Miikan ja Pasin välillä.
Miika ja Pasi koordinoivat lapsiurheiluvaiheen maalivahtitoimintaa yhdessä. Miikalla on viime kädessä vastuu seuran maalivahtivalmennuksen kokonaisuudesta.
Molemmat maalivahtivalmentajamme ovat myös toimineet eri ikäluokkien maajoukkuetapahtumissa maalivahtivalmentajina.
Maalivahti, oletko kiinnostunut liittymään FC Honkaan? Katso yhteystiedot tekstin lopusta!
Maalivahdin polku FC Hongassa
FC Hongassa maalivahdin polku lähtee lapsiurheiluvaiheesta ylöspäin progressiivisesti harjoittelumääriä nostaen.
“Meillä on lapsiurheiluvaiheessa tällä hetkellä kuusi oto-valmentajaa, jotka ovat meidän pelaajiamme. Ennen kuin lapsiurheiluvaiheen pelaajat siirtyvät Pre-Akatemia -vaiheeseen niin teemme noston harjoittelumäärään. Spesifiä harjoittelua tulee se pari tuntia viikossa. Nuorisourheiluvaiheen akatemiaryhmä puolestaan harjoittelee kolme tuntia maalivahtispesifiä viikossa. Sen jälkeen määrää pikkuhiljaa nostetaan kohti edustusjoukkueen maailmaa ja pelaajat siirtyvät samalla meidän päätoimisten maalivahtivalmentajien alle”, avaa Miika maalivahdin pelaajapolkua FC Hongassa.
Maalivahtiharjoitusten lisäksi akatemia- ja edustusjoukkueiden maalivahdit osallistuvat kaikkiin joukkueharjoituksiin. “Harjoitukset on linkitetty niin, että veskatreeni on ennen joukkuetreeniä niin hyvin kuin pystyy linkittämään. Veskat menevät siitä suoraan joukkuetreeniin mukaan ja treenaavat vielä 1,5 tuntia joukkueen mukana”, kuvailee Pasi.
Harjoitusrytmiä on pyritty kääntämään niin, että voidaan harjoitella myös aamuisin.
“Koen, että suomalaisessa juniorijalkapallossa ei ihan optimaalisesti hyödynnetä aamuharjoittelun mahdollisuuksia. Meillä nuorisourheiluvaiheen maalivahdit harjoittelevat myös aamuisin, mikäli koulun puolesta onnistuu. Se on tähän mennessä sujunut pääsääntöisesti tosi hyvin yhteistyössä koulujen kanssa. Suurin osa pystyy harjoittelemaan myös aamuisin”, Miika täydentää.
Mustien, Keltaisten, Vihreiden ja Valkoisten joukkueiden maalivahtivalmennus jatkuu nuorisovaiheessa kerran viikossa tunnin verran ja sieltä on mahdollisuus nousta nuorisovaiheen akatemian rytmiin ja joukkueen harjoituksista erillisiin maalivahtiharjoituksiin, mikäli taso riittää.
Maksimit irti harjoittelusta
Edustusjoukkueiden harjoitusaikataulut aamulla ja päivällä mahdollistavat sen, että nuoriso- ja erikoistumisvaiheen maalivahtivalmennus on mahdollista toteuttaa niin, että treenitunteja tulee akatemiapelaajille riittävästi.
“Meidän näkemys siitä, että millä tavalla me saadaan maksimit irti meidän nuorisourheiluvaiheen pelaajista on se, että meidän pitää laittaa myös tosi paljon eforttia treenimäärään. Se on vähän poissa siitä, että me valmentajat emme joukkueiden arjessa ja kaikissa joukkueharjoituksissa ole koko ajan mukana. Kääntöpuolena on se, että sitä pelipaikkakohtaista harjoittelua tulee määrällisesti varmasti enemmän kuin muissa seuroissa ja siihen pystytään vastaamaan. Se on ainakin tähän mennessä ollut meidän valttikorttimme ja sellainen, millä me pystytään kehittämään pelaajia. Näemme sen edelleen oikeana valintana, että treenimäärät ovat isoja”, avaa Miika honkalaista tapaa toimia.
Huipulle on monta reittiä
Maalivahtina huipulle pääseminen vaatii todella paljon työtä, niin kuin kenellä tahansa pelaajalla. Miikan mukaan on tärkeää ymmärtää, että huipulle pääsemiseen on todella monta reittiä. “Meillä on esimerkiksi meiltä Veikkausliigaan lähteneitä maalivahteja, jotka ovat ottaneet sen isoimman kehittymisen B-juniorivaiheessa ja jotka ovat tulleet Honkaan vasta siinä nuorisourheiluvaiheen loppupäässä tai vaikka B-junioreissa ja sen jälkeen breikanneet. Toinen polku on sellainen, että maalivahti on erikoistunut aika aikaisin ja harjoitellut systemaattisesti meidän polun läpi.”
Fyysiset valmiudet, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, ovat huipulla pelaavien maalivahtien osalta selkeät: pääsääntöisesti maalivahtien pituus on merkittävä tekijä, kun puhutaan huippu-urheilusta.
Kuitenkin esim. EM-kisoissa pelaavista maalivahdeistakin löytyy poikkeuksia, kuten Sveitsin maalivahti Yann Sommer: Ihan maailman top-pelaajia, mutta pituutta vain 183 cm.
Huipulla voi pelata monissa paikoissa ja monenlaisissa ympäristöissä. “Se, että jokainen saavuttaa sen oman huippunsa – on se sitten ammattilaisena Ruotsissa tai Suomessa tai jotain muuta – niin välttämättä kaikkien fyysisten valmiuksien ei tarvitse olla ihan topissa, mutta sitten pitää joillakin muilla avuilla pystyä kompensoimaan”, pohtii Miika.
“Näkisin, että Suomessa meidän vahvuus on se, että me tuotetaan teknis-taktisesti valveutuneita maalivahteja, jotka pelaavat peliä, pystyvät avaamaan linja kerrallaan ja pystyvät puolustamaan isoja tiloja. Meillä on Suomessa oma tapa tehdä asioita, varsinkin hyökkäämisen osalta. Tehdään varmasti eri tavalla kuin muualla ja sillä pystytään erottumaan”, Miika jatkaa.
Maalivahdin polku on vähän pidempi kuin muilla pelaajilla. Maailmalla pelaa myös todella nuoria ykkösmaalivahteja, mutta samaan aikaan on myös todella kokeneita maalivahteja. Oma huippu voi olla vähän pidemmän matkan päässä kuin jonkun muun pelipaikan pelaajalla. “Ymmärrystä tulisi olla siitä, että pitäisi jaksaa olla kärsivällinen ja pelata pitkää peliä. Niitäkin hetkiä tulee, kun joutuu istumaan penkillä”, pohtii Miika.
“Pelipaikka eroaa paljon muista, koska kaikissa muissa pelipaikoissa pelin aikana vaihdetaan pelaajia. Maalivahti on se, joka pysyy siellä tolppien välissä. Henkinen puoli tulee siinä, että jos sä istut pitkään penkillä, niin silti pitäisi olla hemmetin kärsivällinen, ettei lähde miettimään, että pitää vain päästä pelaamaan jonnekin koko ajan. Kun teet oman duunisi kunnolla, niin kyllä se sauma tulee näyttää ja se paikka pitää vaan käyttää hyväksi”, Pasi täydentää.
Omia rajoja pitää etsiä
Samoin kuin kenttäpelaajilla niin maalivahdin kyky pelata aina seuraava tilanne ja nollata edellinen tilanne ovat Miikan mukaan tärkeitä ominaisuuksia. “Maalivahdin kriittiset virheet voivat tosi usein johtaa maaliin, kun ne tapahtuvat mahdollisesti lähellä omaa maalia. Sen jälkeen kyky toimia aina uudestaan ja tehdä aina uusi toiminto niin se on aika tärkeä ominaisuus. Kenttäpelaajalla se on ihan sama. Jos toiminta menee virheiden pelkäämiseksi niin sen jälkeen on tosi vaikeaa sitä omaa maksimia saavuttaa. Jossain vaiheessa niitä omia rajoja pitää hakea, että mitä mä pystyn tekemään kentällä.”
Miika toteaa, että nuoret pelaajat tekevät virheitä ja ne pitäisi pystyä myös käsittelemään valmennuksen suunnalta. “Myös meidän valmentajien pitäisi olla kärsivällisiä. Totta kai jossakin menee raja, kun pelataan huipulla ja kilpaillaan. Mutta nuoret pelaajat tekevät virheitä ja niitä omia rajoja pitää etsiä, jotta löytää sen parhaan tavan tehdä asioita kentällä.”
Maalivahdin pelaaminen on jatkuvaa yhteistoimintaa muiden pelaajien kanssa
Yhä enemmän ajatellaan, että maalivahti on yksi joukkueen pelaajista eikä pelkästään pelaaja, joka ottaa maalilla koppeja.
“Koko ajan peli muokkautuu enemmän ja enemmän sitä kohti, että maalivahti on yksi pelaajista ja tuo lisäarvoa joukkueeseen. Käytännössä pelin avauksessa on aina yksi ylimääräinen pelaaja, maalivahti. Jos et osaa hyödyntää sitä tai maalivahdilla ei ole kykyjä hyödyntää tilannetta niin se voi olla vähän vaikeaa. Koko ajan enemmän ja enemmän mennään siihen, että maalivahti lukeutuu ekstrapelaajaksi. Meilläkin Hongassa ja Suomessa on niin, että sitä halutaan tuoda jollakin tapaa lisää tiettyihin rajoihin asti. Liian vähän me kuitenkin maalivahtia hyödynnämme varsinkin, kun puhutaan pelin avaamisesta tai rakenteluvaiheesta”, pohtii Pasi.
“Se on viime vuosina tullut voimakkaammin ja voimakkaammin osaksi toimintaa, että me suojelemme ja puolustamme maalia yhdessä maalivahdin kanssa. Se näkyy meillä jo aika aikaisessa vaiheessa harjoittelussa, että maalia puolustetaan toppareiden kanssa ja blokkaavien pelaajien kanssa. Mitä osia maalista peitetään, mistä maalivahti huolehtii ja mikä on puolustajan vastuu? Se on jatkuvaa yhteistoimintaa ihan samalla tavalla kuin jos puolustetaan isoja tiloja puolustuslinjan takana: yhteistyötä linjan pelaajien kanssa ja kuka hoitaa mitäkin aluetta ja kuinka tiputellaan ja pystytään yhdessä puolustamaan niitä isoja tiloja. Ihan sama tilanne keskityksissä ja kaikissa muissakin osa-alueissa. Se on taitavan maalivahdin tai taitavan joukkueen merkki, että pystyy yhteistoiminnassa suojelemaan omaa maalia tai etenemään pelissä”, jatkaa Miika.
Kommunikointi maalivahdin ja pelaajien välillä on välttämätöntä. Maalivahti pystyy näkemään koko kentän omasta positiostaan. Kommunikointi helpottaa joukkuetta toimimaan yhdessä.
“Maalivahdin pitää olla johtava pelaaja joukkueessa, että kaikki tietävät, että sä olet siellä takana viimeisenä lukkona”, summaa Pasi.
Hyvä harjoitteluympäristö sekä pelaajan vastuu
“Haluamme Honkaan hyviä maalivahteja, koska tiedämme, että voimme auttaa heitä eteenpäin. Mutta haluamme sellaisia pelaajia, jotka ovat valmiita harjoittelemaan ja tekemään paljon töitä kehittymisen eteen. Koen, että meidän ympäristöstämme on tosi iso sauma päästä eteenpäin, mutta se ei tule ilmaiseksi ja siinä on myös pelaajalla vastuu kasvaa siihen, että pystyy harjoittelemaan, huolehtimaan asioista ja tekemään töitä. Sillä se yhteistyö lähtee toimimaan”, avaa Miika.
FC Hongassa on monta mahtavaa esimerkkiä. Seurassa on todella monta maalivahtia, jotka pystyvät hoitamaan omat asiansa, kommunikoimaan ja harjoittelemaan paljon. Yhteistyö on joustavaa. Sellaisia maalivahteja ehdottomasti halutaan Hongan ympäristöön.
Hongasta maailmalle on lähtenyt mm. Hongan kasvatti Jasper Samooja (US Lecce) sekä Sofia Manner (Orlando Pride). Juniorimaajoukkueissa nykyisiä maalivahtejamme on ollut useita, mm. Liisa Tuomi, Viivi Pietilä, Ella-Maria Ervasti, Isa Schalin, Jussi Tanska, Max Kulmala ja Toivo Kalmari.
“Se on tärkeää, että olet valmis kilpailemaan pelipaikasta. Pitää suhteuttaa siihen, että täällä on tosi monta hyvää maalivahtia. Vaikka sä itse vedät hyvin koko ajan niin sun vieressä voi silti joku vetää vielä paremmin. Kilpailuvietti on tärkeä ominaisuus. Pitää hoitaa omat asiat ja treenata kovaa. Siitä muodostuu se pohja, jolta lähdetään rakentamaan eteenpäin”, Pasi tiivistää.
Maalivahti, oletko kiinnostunut liittymään FC Honkaan? Tällä hetkellä tilaa on esimerkiksi T2012 Akatemiassa. Kiinnostuneet 2012 syntyneet tytöt voivat olla yhteydessä joukkueen vastuuvalmentaja Abdi Mohamediin.
Kaudella 2024–2025 alkavasta akatemiatoiminnasta kiinnostuneet, 2013 syntyneet maalivahdit voivat olla yhteydessä valmennuspäällikkö Kimmo Eroseen.
Muut FC Hongan toiminnasta kiinnostuneet maalivahdit voivat olla yhteydessä oman ikäluokkansa ikäluokkavastaavaan (lapsiurheiluvaihe) tai vastuuvalmentajaan (nuorisourheilu- ja erikoistumisvaihe).
etunimi.sukunimi@fchonka.fi
Kuvat: Juhani Järvenpää
