Petri Hämäläinen aloitti ikäluokkavastaavana lapsiurheiluvaiheen Pre-Akatemia-joukkueissa

Petri Hämäläinen aloitti kauden alussa tärkeässä roolissa FC Hongassa. Hän vastaa 2013 ja 2014 syntyneiden tyttöjen Pre-Akatemia-joukkueiden valmennuksesta.

”Olen tällainen nelikymppinen nuori perheen isä, joka hengittää ja elää jalkapalloa. Elämä on iso osa jalkapalloa”, kuvailee Petri itseään.

Petri siirtyi Honkaan Kauklahden Pyrinnöstä, missä hän toimi junioripäällikkönä ja vastasi tyttöjen ja naisten toiminnan kehittämisestä ja valmentajien hyvinvoinnista. Ennen KaPya hän on ollut mukana PK-35:n ja FC Konnun toiminnassa ja juuri U10- ja U11-ikäluokat ovat tulleet aiemmissa seuroissa tutuiksi.

”Viime kauden aikana tuli sellainen fiilis, että esimieshommat oli kiva päästä katsomaan, mutta koin, että oma paikka olisi enemmän kentällä. Halusin päästä mittaamaan oman valmennuspotentiaalin, jota uskon, että on repullinen vielä jäljellä.”

FC Honka on seurana ollut sellainen, jota Petri on aina katsonut vähän ylöspäin. ”Kun ollaan Honkaa kohdattu kentällä, niin on ollut aina hyvä tekemisen meininki. Olen itse tavoitteellinen valmentaja ja tykkään tehdä töitä tavoitteellisten pelaajien kanssa.  Suurin kiinnostuksen kohteeni on juuri tyttöjen ja naisten pelaama jalkapallo. Koen, että itselläni on paljon annettavaa.”

Mikä on tärkeää valmentamisessa?

Petriä motivoi tahto saada lapset liikkumaan ja lisäksi hän haluaa olla mukana siinä porukassa, joka on kehittämässä tyttöjen ja naisten jalkapalloa eteenpäin. ”Koen, että se lähtee siitä, että me, jotka olemme taustalla, arvostamme ja teemme duunimme täysillä.”

Konkreettiset tavoitteet selkeytyvät varmasti kauden aikana, mutta tässä vaiheessa tavoitteiksi voi jo sanoa pelaajamäärien kasvattamisen ja sitä kautta laadun nostamisen. ”Usein sanotaan, että joukkueemme olisi parempi, jos meillä olisi parempia pelaajia, mutta itse sanoisin kokemuksen kautta niin päin, että valmennustiimillä ja laadukkaalla valmennuksella sekä treenikulttuurilla on iso merkitys. Tavoitteenani on kehittää pelaajia ja tehdä myös tulosta”, pohtii Petri.

Mitä hyvää mukaan KaPystä?

Petri kertoo viihtyneensä hyvin KaPyssa niin kuin muissakin aiemmissa seuroissa. ”Kauklahdessa, pienemmässä kyläseurassa, oli mageeta se, että toiminta oli todella yhteisöllistä. Sitoutuminen jalkapalloon ja täysillä tekeminen jäivät mieleen. KaPyssä tehdään paljon vapaaehtoisvoimin ja puhalletaan yhteen hiileen. Jalkapallon pitää olla kivaa!”

Petrin filosofian mukaan jalkapallossa täytyy tehdä tosissaan, mutta ei liian totisesti. Tärkeintä on, että pelaajat pääsääntöisesti nauttivat lajista!

Lämpimästä tervetuloa, Petri!