Otto Fält: Hongan P2011 Akatemia haki kovia pelejä Ranskasta – ja sai arvokasta oppia
FC Hongan P2011 Akatemia osallistui huhtikuun puolivälissä Ranskassa pelattuun Mondial de La Saint-Pierre de Nantes U15 -turnaukseen. Hongan joukkueet ovat olleet mukana samassa turnauksessa aiemminkin ja jättäneet hyvän vaikutelman, sillä kutsu saapui jälleen myös tälle ikäluokalle.
Joukkueen vastuuvalmentaja Otto Fält kertoi, että tavoitteena oli tehdä tänäkin vuonna vahva suoritus – myös tulevia Hongan joukkueita ajatellen.
Turnauksen taso yllätti – pudotuspeleissä löytyivät halutut haasteet
Turnauksen taso vaihteli Fältin mukaan yllättävän paljon. Alkulohkossa vastaan tuli muutama ottelu, jotka olivat Hongalle liian helppoja, mutta mukana oli myös heti alussa laadukkaita pelejä.
”Jengit pelasivat aika erilaista jalkapalloa. Ne eivät hirveästi prässänneet, hyökkäsivät aika paljon vastaan ja olivat suoraviivaisia. Kun mentiin pleijareihin niin siellä tuli vastaan sellaisia joukkueita, mitä oltiin lähdetty hakemaan. Alkulohkon pelit eivät ehkä palvelleet kovin isosti sitä, mitä tuo joukkue tarvitsee, mutta pudotuspelit olivat meille hyviä. Mun mielestä siellä oli ehkä kahdeksan joukkuetta, jotka olisivat voineet voittaa tuon turnauksen.”
Turnauksen voittanut marokkolainen Academie Mohammed VI teki Fältiin suuren vaikutuksen. Finaalissa se kohtasi USSA Vertoun, jonka riveihin hakee vuosittain noin 600 pelaajaa. Honka ei kohdannut kumpaakaan finalistia, mutta kovatasoisia vastustajia riitti silti.
Hongalle nimekkäimpiä vastustajia olivat ranskalainen Angers SCO, hollantilainen PEC Zwolle, englantilainen West Bromwich sekä belgialainen Beerchot.
”Toisessa lohkossa olivat mm. Olympique Lyonnais, Marokon akatemia ja FC Lausanne Sveitsistä. Nuo jengit olivat kyllä laadukkaita. Kyllä isoista seuroista huomasi, että joukkueissa oli yksi tai kaksi pelaajaa, jotka olivat älyttömän hyviä jalkapalloilijoita. Jopa niin, että olivat kenties vähän väärässä paikassa”, Fält pohtii.
Hongan vahvuudet näkyivät – yksilöt nousivat esiin
Fältin mukaan Honka oli turnauksessa vahva erityisesti peruspelaamisessaan. Sen ansiosta joukkue pystyi kilpailemaan hyvin kovatasoisia vastustajia vastaan.
Hän nostaa esiin myös sen, että useampi honkalaispelaaja pystyi ottamaan ratkaisevia rooleja turnauksen aikana.
”Oli siistiä, että meidän pelaajat pystyivät ottamaan tiukan paikan tullen homman haltuun, käydä tekemässä maalin tai jonkun suorituksen, minkä takia vastustaja ei tee maalia. Muutama hieno tasonnosto nähtiin yksilötasolla.”
Tärkeä oppi: joskus pitää pelata tuloksen ehdoilla
Turnaus tarjosi myös arvokasta oppia. Fältin mukaan Hongan joukkue pyrkii toisinaan pelaamaan liiankin “oikein”, kun taas vastustajat hakevat ennen kaikkea voittoa.
”Meidän pitäisi löytää tasapaino siihen, että siellä pelissä on tiettyjä hetkiä, milloin olisi ehkä parempi pelata sen tuloksen kannalta se tilanne, eikä mahdollisimman oikein tai ylikorostetun hienosti.”
Ottelut Angers SCO:ta ja West Bromwich Albionia vastaan jättivät vahvan muistijäljen.
”Pelillisesti olimme SCO Angersia vastaan tosi hyviä, mutta siinä tuli 2–0 kuokkaan. Jätkiä sieppasi kopissa se häviö. Viimeinen ottelu West Bromwichia vastaan oli myös pelillisesti laadukas.”
Honka sijoittui turnauksessa lopulta seitsemänneksi. Sijoitustavoitetta ei ollut asetettu etukäteen, vaan jokainen ottelu lähdettiin voittamaan. Fältin mukaan paikka neljän parhaan joukossa olisi ollut täysin mahdollinen, mutta mahdollisuudet kärsivät erityisesti alkulohkon nurmikenttäottelusta, joka oli Hongan hallinnassa, mutta hävitiin loppujen lopuksi 3–0.
Iloinen ja yhteisöllinen turnausilmapiiri teki vaikutuksen
Fält kuvailee turnauksen ilmapiiriä selvästi iloisemmaksi ja sosiaalisemmaksi kuin mihin Suomessa on totuttu.
”Sellaista yhteenkuuluvuutta katsojien ja pelaajien ja joukkueidenkin välillä näkyi paljon. Ruokatelttoja ja oluttelttoja oli alueella. Ihmiset juttelivat peleistä keskenään. Ihan random ihmiset tulivat pelin jälkeen juttelemaan yksittäisestä pelaajasta tai edellisestä pelistä. Joku vanhempi mies saattoi tulla kertomaan, että seuraava vastustaja on kovempi ja että heillä on vähän parempi maalivahti kuin äskeisessä ottelussa.”
Majoitus perheissä teki matkasta erityisen
Yksi turnauksen ikimuistoisimmista puolista oli majoittuminen paikallisiin ranskalaisperheisiin. Kokemus jännitti etukäteen joitakin pelaajia, mutta osoittautui lopulta erittäin myönteiseksi, vaikka yhteistä kieltäkään ei aina ollut.
Tilannetta helpotti se, että samassa perheessä majoittui vähintään kaksi pelaajaa.
”Se tästä tekikin vähän erikoisen matkan, kun pelaajat asuivat perheissä. Siitä puuttui vähän sellainen turnausfiilis ja tuli vähän sellainen leirikoulufiilis. Pelaajat tiputettiin joskus aamu kahdeksan tai yhdeksän aikaan sinne kentälle ja sitten heidät haettiin joskus yhdeksän aikaan illalla”, kuvailee Fält.
Aikataulut välillä haastoivat – mutta peleihin ehdittiin aina
Turnauksessa pelattiin parhaimmillaan kolme ottelua päivässä, tavallisimmin kaksi. Yksi ottelu kesti puoli tuntia, ja pelien välissä saattoi olla jopa kuuden tunnin tauko.
Aikataulut eivät aina pitäneet esimerkiksi ruokailujen osalta, ja ruokareissut saattoivat venyä pitkiksi. Siitä huolimatta Honka oli aina valmiina, kun peli alkoi.
Kokonaisuudessaan turnausreissu oli onnistunut ja upea kokemus joukkueelle!
