Rami Mäkelä aloitti kauden alussa P2014 Akatemian vastuuvalmentajana: ”Haluan kehittää pelaajista parempia jalkapalloilijoita, ihmisiä ja urheilijoita.”
”Fiilis on kuin olisi kotiin palannut”, sanoo P2014 Akatemian vastuuvalmentajana kauden alussa aloittanut Rami Mäkelä. Hän on pelannut Hongassa pitkään juniorivuosina, 6-vuotiaasta 17-vuotiaaksi, lukuun ottamatta paria ulkomailla vietettyä vuotta. Valmentajana hän on viimeksi toiminut FC Espoossa.
Valmennushommat ovat lähteneet Hongassa hyvin käyntiin ja Mäkelä on tyytyväinen paluustaan kasvattajaseuraan. Työnkuva on kiinnostava ja on mahdollisuus keskittyä 24 pelaajan kehittämiseen. On aikaa kohdata pelaajat arjessa, käydä keskusteluita heidän kanssaan kentän laidalla, aikaa antaa palautetta.
Mäkelä toimii kakkosvalmentajana myös P2013 Akatemiassa, vastuuvalmentaja Mikko Tarvaisen työparina. Tarvainen puolestaan toimii P2014 Akatemian kakkosvalmentajana. ”Tarvaisen kanssa on ollut luontevaa tehdä hommia. Kummallakin on selkeästi oma joukkue, mutta hommia tehdään yhdessä.”
Mäkelän mielestä Hongassa on sellaisia asioita, jotka ovat poikkeuksellisia ja jotka osaltaan houkuttelivat seuraan valmentajaksi. Tavoitteet on asetettu puhtaasti pelaajakehityksellisiin asioihin ja asioista puhutaan avoimesti. Valmentajan tehtävä on varmistaa, että pelaajat ovat jokaisen kauden jälkeen aiempaa valmiimpia pelaamaan jalkapalloa. Tuloksia mitataan sitten paljon myöhemmin.
Siirtyminen nuorisourheiluvaiheeseen on pelaajalle iso muutos
2014 syntyneiden ikäluokka on siirtynyt täksi kaudeksi lapsiurheiluvaiheesta nuorisourheiluvaiheeseen, mikä tuo erityispiirteitä uuteen kauteen. Muutos on pelaajille suuri. Harjoitusmäärät kasvavat, vaaditaan aiempaa enemmän sitoutuneisuutta. Vaatimukset lisääntyvät sen suhteen, mitä pelaajilta odotetaan. Kaikkea vaaditaan vähän enemmän kuin lapsiurheiluvaiheessa.
”Siirtyminen nuorisourheiluvaiheeseen on yksi suurimpia hyppyjä, mitä tämän seuran sisällä voi tulla ja tähänastisen pelaajauran isoin muutos”, sanoo Mäkelä.
Valmentaja korostaa, että lapsiurheiluvaiheessa pelaajien kanssa tehty työ on todella merkityksellistä ja tärkeää ja sen laatu näkyy sitten vanhemmissa ikäluokissa. Tämän tulisi Mäkelän mielestä näkyä vielä nykyistä paremmin lapsiurheiluvaiheen toiminnan arvostamisena: Suomessa ei arvosteta riittävästi pienten lasten valmentajia.
Rami Mäkelä sanoo, että hänen tämänhetkisenä tavoitteenaan on olla nimenomaan hyvä nuorisourheiluvaiheen valmentaja. ”En tällä hetkellä haikaile vanhempien junnujen valmentajaksi. Tykkään valmentaa juuri tämän ikäisiä, koska pelaajat ovat pieniä lapsia, mutta riittävän vanhoja, että heiltä voi vaatia järkevää jalkapallotoimintaa. Pelaajat oppivat parhaimmillaan todella nopeasti. Jalkapallo on monelle tärkein asia maailmassa.”
Mäkelän mielestä viidesluokkalaisen pelaajan pitää jo pystyä keskittymään harjoitteluun. Lapset eivät ole miniaikuisia eivätkä he pysty ottamaan kaikesta vastuuta. Kaikkea ei voi osata ja ymmärtää. Mutta pitää jo osata harjoitella ja ottaa omasta toiminnastaan vastuuta.
Keskittyminen näkyy erityisesti pelaajan toiminnassa ja toiminta kertoo sen, onko pelaaja ymmärtänyt asian. Kun puhutaan akatemiatoiminnasta, niin jalkapallon tulee olla pelaajalle niin tärkeä, että hän haluaa siihen tosissaan panostaa, sitoutua toimintaan ja kehittyä.
Valmentaminen on ensisijaisesti ihmisten kehittämistä ja ihmisten johtamista
Rami Mäkelä kuvailee olevansa valmentajana vaativa, mutta välittävä. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä ja ilman toista ei voi olla toista. ”Jos et vaadi niin et myöskään välitä tai sitten vaatiminen on vääränlaista, negatiivista. Haluan, että pelaajat tekevät asioita itseään varten. Valmentajana autan heitä oikeaan suuntaan. Pelaajat tekevät duunin ja me autamme. Kaikki toiminta, mitä teen, tähtää siihen, että pelaajista tulisi parempia jalkapalloilijoita, ihmisiä, urheilijoita.”
Mäkelä ajattelee, että valmentaminen on ensisijaisesti ihmisten kehittämistä ja ihmisten johtamista. Ei riitä, että opetetaan pelaajille teknisiä taitoja vaan pelaajat tulee saada ymmärtämään, että millä asioilla on merkitystä. Valmentajan tulee olla kiinnostunut ihmisestä, ei pelkästään pelaajasta. Pelaajien tunteminen on todella tärkeää ja sen kautta saa pelaajista myös paljon enemmän irti. Joukkuetoiminnassa pitää olla tietyt raamit, jotka koskettavat kaikkia, mutta jokainen saa olla oma itsensä näiden raamien sisällä.
Mäkelä kuvailee olevansa empaattinen ja ihmisläheinen, mikä näkyy myös valmennuksessa. ”Välitän ihmisistä. Itsellänikin on ollut vaikeita jaksoja elämässä ja tiedän, että kaikilla tulee erinäköisiä haasteita eteen. Senkin takia koen, että valmentaminen on ihmisten kehittämistä ja auttamista. Olen aina rakastanut tätä lajia ja siksi haluan toimia valmentajana. Ajattelen niin, että täytyisi olla sen tasoista valmennusta, että ei jäisi siitä kiinni, minkälaiset mahdollisuudet pelaaja saa. Lopulta duuni pitää pelaajan tehdä itse.”
Tervetuloa takaisin Honkaan, Rami!
