Unelmana jalkapalloammattilaisuus – Joshua Pullan matka Pohjois-Amerikasta FC Honkaan!
Joshua Pullan matka Suomeen on ollut mielenkiintoinen. Hän saapui Eurooppaan tavoitteenaan jalkapalloammattilaisuus.
Pallo on pyörinyt jaloissa 3-vuotiaasta alkaen, mutta varsinaiseen seuratoimintaan Joshua lähti mukaan noin neljän vanhana. Samassa seurassa Vaughan SC:ssä hän pelasi lähes 18-vuotiaaksi saakka.
Täysi-ikäisyyden kynnyksellä Joshua lähti opiskelemaan USA:han ja mieheltä löytyy yliopistotutkinto. Jalkapallon pelaaminen jatkui ensin SBU Bonnies -seurassa New Yorkissa. Sieltä matka jatkui Drexelin yliopistoon ja seuraksi vaihtui Drexel Dragons.
Joshualla on italialaisia juuria, sillä hänen isänsä oli italialainen. Pelaajan tavoitteena onkin saada myös Italian kansalaisuus. Hänen asuinalueellaan kaakkoisessa Kanadassa oli paljon italialaisia ja muutenkin alue oli monikulttuurinen. Jalkapallon pelaaminen oli alueella suosittua. Tietenkin myös jääkiekko oli suosittua ja Joshualla onkin taustaa molemmista lajeista.
Maltan, Italian ja Viron kautta Suomeen
Joshua tuli Suomeen tämän vuoden huhtikuussa. Euroopassa hän on ollut tammikuusta alkaen tavoitteenaan pelata jalkapalloa. Hän on ehtinyt kiertää muutamassa eri maassa: Maltalla, Italiassa ja Virossa, mistä matka jatkui Suomeen. Muutamassa seurassa tuli oltua näytillä, kunnes tie vei Honkaan. Espoolaisesta seurasta hän kuuli mm. kanadalaiselta kaveriltaan Luke McConnelilta, joka valmentaa Hongassa. Päävalmentaja Diogo Pinto otti Joshuan mukaan harjoituksiin. Miehen otteet vakuuttivat ja sopimus syntyi.
”Alusta asti olen rehellisesti ajatellut, että Hongassa toimitaan todella ammattimaisesti verrattuna moneen paikkaan, missä olen ollut. Alusta alkaen kaikki ovat olleet todella ystävällisiä minulle. Ei ole helppoa tulla uuteen paikkaan etenkin, kun en osaa yhtään suomea. Mutta pelaajat puhuivat heti englantia minulle. On ollut todella kivaa ja olen jo saanut ystäviä Suomesta, jalkapallon parista”, kertoo Joshua.
Kahden maalin debyytti!
Ei voisi matka uudessa seurassa juuri paremmin alkaa. Joshua pelasi ensimmäisen ottelunsa kotinurmella Tapiolassa viime lauantaina MyPaa vastaan. Hän tuli kentälle ajassa 60’ ja onnistui ottelun viimeisen puolen tunnin aikana laukomaan kaksi maalia. Mikä debyytti!
”Minulla oli todella luottavainen olo ennen peliä ja tunsin, että joukkue ja valmentaja uskoivat minuun. Minulla oli sellainen tunne, että pääsen kentälle. Nautin tunnelmasta ja fanit olivat uskomattomia. Muut pelaajat kannustivat, kun olin menossa kentälle. Kotipeli merkitsi paljon. Kun tilaisuus tuli ja pääsin kentälle niin laitoin uskoni Jumalaan ja luotin, että ajoitus oli oikea. Debyytti ei olisi voinut olla parempi”, Joshua kertoo tunnelmistaan.
Tunnelma kohosi onnistumisten jälkeen ja kannattajilta syntyi heti oma kannatuslaulukin: ”Pulla, Pulla Pulla, Pulla” kuului katsomosta. Suomalaisen kuuloinen sukunimi taipui hienosti kannattajien huulille. Joukkueen tuki oli huikea ottelun jälkeenkin ja pelaajat naureskelivat sitä, että Joshua sai oman chantin heti ensimmäisessä ottelussa.
Maalien jälkeen Joshua teki M-tuuletuksen. Se viittaa hänen muutama vuosi sitten edesmenneeseen isäänsä, jonka nimi oli Mike. M maalien jälkeen on kunnianosoitus isälle. ”Isän kuolema on ollut osa tähänastista elämääni. Isä oli ensimmäinen valmentajani myös. Toivon, että teen vielä muutamia maaleja loppukauden aikana ja voin tehdä kunnianosoituksen isälleni! Ikävöin isää ja koen, että isä oli läsnä debyytissäni.”
Kehittyminen pelaajana
Joshuan mielestä päävalmentaja Diogo Pintolla on hienoja ajatuksia jalkapallosta. ”Haluan päästä perille hänen ajatuksistaan vielä syvemmin: mitä minä voin vielä parantaa? Uskon, että mitä paremmin suoriudumme joukkueena niin se vaikuttaa myös omaan kehittymiseeni. On aika siistiä tulla joukkueeseen, joka pelaa voittavaa peliä ja pärjää hyvin. Haluan vain keskittyä olemaan osa joukkuetta ja viettää aikaa pelaajien kanssa ja tehdä omaa juttuani.”
Suomeen on ollut helppoa sopeutua
Joshua kertoo pitävänsä Suomesta paljon ja se muistuttaa kotimaata Kanadaa monella tavalla. On ollut aika helppoa sopeutua suomalaiseen elämänmenoon. Joshua kertoo, että hänellä on kotoa Kanadasta todella hyvä tuki perheeltään ja tyttöystävältään ja heihin on helppoa pitää yhteyttä. Perhe kannustaa häntä tavoittelemaan unelmia jalkapallon parissa.
Joshua ikävöi kotiin, mutta hän ollut itsekseen poissa kotoa ja poissa kotimaasta jo viisi vuotta. Toki Suomesta on pitkä matka kotiin, maailman toiselle puolelle.
”Rakastan jalkapallon pelaamista ja nautin joka päivä treeneistä. Se tekee kaikesta niin paljon helpompaa, kun on yksin vieraassa maassa.”
Kuvat: Juhani Järvenpää
