Mika Väyrynen kertaa kauden vaiheita ja kiittää kuluneesta kaudesta – Uusi vastuuvalmentaja julkaistaan pian 

Vastuuvalmentaja Mika Väyrynen ei jatka tulevalla kaudella miesten edustusjoukkueen vastuuvalmentajana. Iso kiitos Väykälle menneestä kaudesta, erinomaisesta työstä ja nuoren joukkueen luotsaamisesta! Kauden minimitavoite oli säilyttää sarjapaikka ja tämä toteutui, haastavista lähtökohdista huolimatta. 

FC Hongan miesten edustusjoukkueen kausi alkoi erikoisissa merkeissä. Esport Hongan konkurssin ja Veikkausliigajoukkueen menetyksen myötä siirtyivät Esport Hongan alla olleet Miesten Kakkosta pelaava Akatemia eli nykyinen edustusjoukkue, sekä U17 Akatemia FC Honka ry:n alle. 

Marraskuussa, kun uusi kausi 2023–2024 oli jo käynnistynyt, oli pelaajia kasassa silloisen Esport Hongan Kakkosta pelaavan joukkueen treeneissä parikymmentä. Joukkueen päävalmentaja Mika Väyrynen oli noin viikon ehtinyt olemaan Esport Hongan palkkalistoilla, kun asioita alkoi tapahtumaan.  

”Treenattiin marraskuu loppuun asti silloisella ryhmällä. Aika nopeasti toki kävi selväksi, että sama ryhmä ei tule olemaan kentällä, kun tammikuussa aloitetaan harjoittelu”, kertaa Väyrynen vuodenvaihteen tapahtumia.  

Joulukuussa joukkueharjoittelu oli tauolla ja seurassa odoteltiin Palloliitosta vastausta sarjapaikan velkojen suhteen: Jatketaanko Kakkosesta vai Nelosesta?  

”Sanotaanko näin, että kyllähän se henkistä kapasiteettia ja energiaa kulutti myös itseltäni, kun epätietoisuus sarjapaikan ja joukkueen suhteen oli iso”, naurahtaa Väyrynen. 

Kun selvisi, että FC Honka ry ottaa Kakkosta pelaavan akatemiajoukkueen eli tulevan edustusjoukkueen haltuunsa niin käytiin keskusteluita siitä, olisiko Väyrynen valmis jäämään joukkueen valmentajaksi. ”Kakkosdivisioonan joukkuettahan tulin alun perin valmentamaan ja halusin valmentaa nuorta joukkuetta, niin ajattelin, että tämä on henkilökohtaisesti hyvä ja kova haaste. Jos sarjataso pysyisi samana niin koin, että olisin valmis auttamaan, kehittämään, opettamaan ja valmentamaan pelaajia ja joukkuetta.” 

Loppujen lopuksi, monien käänteiden kautta, tuli varmuus, että Kakkosessa jatketaan. Väyrynen otti joukkueesta vastuun.  

Tammikuussa 2024 oli seitsemän pelaajaa treeneissä

Kuten ennen vuoden vaihdetta ennakoitiin, niin lähes kaikki pelaajista, joiden kanssa Väyrynen oli harjoitellut marraskuussa, olivat löytäneet uuden kodin muualta. Päävalmentajan mielestä Hongan tilanteesta johtuen ihan ymmärrettävästi. Monet pelaajat, jotka kolkuttelivat ja olivat jo olleetkin miesten liigajoukkueen mukana ja pohtineet siirtymistä sarjatasoa ylemmäs, lähtivät muihin seuroihin.  

”Seitsemän pelaajaa oli vuoden 2024 ensimmäisissä treeneissä. Tuossa, kun pelaajalistaa katsoin, niin niistä oli neljä jäljellä siinä vaiheessa, kun alettiin pelaamaan. Harjoitteet olivat pelaajamäärästä johtuen yksinkertaisia, mutta intensiivisiä. Pelinomaisia harjoitteita ei pystytty juurikaan tekemään silloin.” 

Siitä toiminta pikkuhiljaa kasvoi ja etenkin yhteistyö U17- ja U20-joukkueiden kanssa tiivistyi, mikä Väyrysen mielestä on jälkikäteen katsottuna ollut todella hyvä tapa toimia ja menetelmä on auttanut varmasti pelaajia ja myös pitkässä juoksussa joukkueita. Valmentajat ovat tiiviissä kanssakäymisessä ja kommunikoivat keskenään pelaajista ja pelaamisesta. 

 “Joukkueet ajattelevat samalla tavalla pelaamisesta ja harjoittelusta, joten koen, että siitä oli paljon apua kaikille pelaajille ja joukkueille kauden aikana. Pelaajilla on siirtyessään toisen joukkueen tapahtumaan yksi haaste vähemmän, kun toimintakulttuuri on yhtenäinen.” 

Alkuvuodesta joukkueen harjoituksissa kävi paljon testipelaajia ja harjoituksissa olevat pelaajat pohtivat, että onko Honka ja etenkin pelaaminen Kakkosessa sopiva ympäristö heille. Ymmärrettävästi ulkopuolelta tuleva paine toi myös pelaajille lisää stressiä. Tästä johtuen joukkueen dynamiikassa oli paljon muutoksia talven ja kevään aikana. 

”Todettiin jo pre-seasonin alussa pelaajien ja staffin kanssa, että jos ja kun tämä kausi selvitetään kunnialla, niin voidaan aina sanoa, että oltiin alusta asti mukana Hongan ns. uudessa tulemisessa! Hyvin jokainen jaksoi painaa hommia myös epätietoisuudessa. Iso kiitos tästä kaikille”, kiittelee Väyrynen. 

Usko omaan ajatteluun ja valittuun pelitapaan

Joukkueessa päätettiin ja uskottiin, että valittu pelitapa on se, minkä avulla voidaan saavuttaa haluttu tulos. Vaikka kauden alku oli tuloksellisesti heikko niin suuri muutos kesken kauden olisi voinut sekoittaa vielä enemmän ja antaa kysymysmerkkejä kaikille joukkueen sisällä.  

”Olen vahvasti uskonut siihen, että valmentajalla on tietty tapa toimia, mihin uskoo ja mitä pyrkii aina kehittämään. Ehkä se oli tällä kertaa se ase, millä me saatiin myös tulostrendi käännettyä. Alkukaudella oltiin pelillisesti ihan hyviä, vaikkei saatu tuloksia. Ollaan todella tyytyväisiä siihen, miten joukkue ja yksilöt kehittyivät kauden edetessä. Muutama meillä onnistunut pelaaja saatiin kesken kauden uusiin ympäristöihin ja haasteisiin, mikä on myös seuran tavoite.  Saimme tilalle potentiaalisia pelaajia U17-joukkueesta. Nuoret pelaajat olivat osoittaneet olevansa tietyllä tavalla valmiita ja ansainneet mahdollisuuden ottaa vastuuta myös edustusjoukkueessa. Siihen jatkumoon ollaan tosi tyytyväisiä”, sanoo Väyrynen. 

“Mainittakoon tähän vielä, että meillä oli myös paljon pelaajia edelliskauden U20-joukkueesta, jotka eivät välttämättä enää olleet miettineet sitä, että pelaisivat joskus Hongan edustusjoukkueessa. He tulivat haastavaan paikkaan ja olivat valmiita ottamaan välillä kovankin palautteen vastaan, mihin eivät enää ehkä olleet valmistautuneet. He pelasivat tosi isoja minuutteja ja olivat tärkeässä roolissa.” 

Seura ja joukkue joutui tekemään paljon kompromisseja joidenkin asioiden suhteen, mutta kentällä ja peleissä valmentamisessa ja pelaajien valmistamisessa tulevaan ei tehty kompromisseja, vaikka joukkueen pelaajilla olikin ehkä erilaisia tavoitteita jalkapallon ja muun uran suhteen.  

”Kyllä me ollaan monta kertaa puhuttu joukkueen ja staffin kesken, että onneksi me uskottiin siihen omaan ajatteluun ja pysyttiin siinä omassa peli-identiteetissä ja tavassa toimia. Koen, että meillä on ollut parhaimmillaan todella vaativa ja kehittävä ympäristö. Pyrittiin muokkaamaan pienimpiäkin yksityiskohtia pelaajien käyttäytymisessä meidän ympäristössä. Pikkuhiljaa toiminta ja tuloksetkin parantuivat ja ehkä se antoi myös uskoa ihmisille meidän taustalla ja myös toivottavasti kannattajissa. Saatiin kelkka käännettyä”, pohtii Väyrynen.  

”Totta kai joukkueelle, joka lähtökohtaisesti ensimmäistä kertaa pelaa miesten pelejä, tulee notkahduksia kauden aikana ja pelien sisällä. Se piti tietyllä tavalla hyväksyä, koska muutos vie aina aikaa.” 

Tarpeeksi hyviä tuloksia saatiin kesällä ja syksyä kohden. Muutama joukkue Hongan alapuolella auttoi häviämällä paljon pelejä.  

”Iso kiitos myös kannattajille siitä, että heti ensimmäisestä Pallo-Iirot vieraspelistä lähtien ovat olleet sankoin joukoin mukana. Heilläkin oli varmasti epäilyjä alkukauden tulosten jälkeen. Onneksi jaksoivat pysyä meidän takana ja saatiin iso apu varsinkin kotipeleissä.”  

Tapiolan nurmen kotipeleissä tuli vain yksi tappio! Se oli joukkueelle linnake ja niiden voittojen kautta saatiin sarjapaikka pidettyä. Honka sai onneksi ennen viimeistä sarjapeliä paikan varmistettua Kakkosessa kaudelle 2025, mikä oli kauden minimitavoite. 

Kehittymistä ja haasteita

Väyrysen mukaan kokonaisvaltaisessa pelaamisessa on tullut kehittymistä kauden aikana.  

”Pelaaminen alkoi toimimaan sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan loppukeväästä. Kun katsoo meidän pelaamista alkukaudesta ja vertailee sitä kesän ja syksyn pelaamiseen, niin ero on iso. Koen, että ainakin suurimmalla osalla pelaajista harjoittelukulttuuri ja toiminta harjoituksissa on kehittynyt kauden aikana todella paljon ja tämän tuloksena myös tulokset paranivat oleellisesti. Olisin toivonut, että olisimme saaneet vielä isomman parannuksen tähän, mutta kaikki haasteet huomioiden olemme ympäristöön tyytyväisiä.” 

Väyrynen kokee, että seuran tulee pystyä valmistamaan pelaajia vieläkin paremmin vaativaan kilpailuympäristöön ja ammattimaiseen toimintaan harjoituksissa.  

”Alussa varsinkin meni tosi paljon energiaa eforttiin ja fokukseen, mikä oli iso teema läpi kauden. Tiedostan myös itselleni sellaisen haasteen, minkä olen monelle sanonutkin, että itselleni on vaikeaa nähdä jalkapalloa vain harrastuksena, mikä liittyy omaan taustaani. Jo pienestä asti mulle jalkapallo on ollut tavoitteellista. Pelaajana ja valmentajana. Ymmärtäminen, että kaikki eivät ajattelekaan samalla tavalla, on itselleni haaste ja ehkä myös osa pelaajistamme kokivat ympäristön haastavana ja stressaavana. Olen toki vahvasti sitä mieltä, että Hongan edustusjoukkueen ympäristön tulee olla urheilullisesti todella tavoitteellinen ja kilpailullinen ympäristö missä pyritään kehittämään ja valmistamaan urheilijoita huippuammattilaisuutta varten. Pyrin luomaan edustusjoukkueen maailmasta sellaisen ympäristön, että se tähtää nimenomaan jalkapalloilijana ja joukkueena kehittymiseen ja kehittämiseen”, pohtii Väyrynen. 

”En halua nostaa yksittäisiä nimiä, mutta olen todella iloinen monen pelaajan kehittymisestä harjoittelussa ja pelaamisessa, onnistumisista ja etenkin siitä, että saatiin myös pelaajia nostettua U17-joukkueesta edustusjoukkueen mukaan menestyksekkäästi. Oma iso tahtotila olisi, että Suomessa olisi seura ja joukkue, jonka tahtotila ja pyrkimys on menestyä nuorten pelaajien avulla ja auttaa heitä urallaan eteenpäin. Toki höystettynä hyvillä kokeneilla pelaajilla, jotka auttavat omalla tekemisellään ja kokemuksellaan joukkuetta. Olen vahvasti sitä mieltä, että meidän tulisi Suomessa olla yleisesti jalkapallossa Veikkausliigaa myöten etenkin pelaajakehitysympäristö ja auttaa meidän pelaajia eteenpäin muihin kovempiin sarjoihin.” 

Pelaajat kokosivat itsensä alaloppusarjan otteluihin

Monelle oli pettymys, että joukkue ei päässyt ylempään loppusarjaan. Tavoite kuuden joukkoon oli todella kova ja se olisi vaatinut kaiken menevän nappiin. 

”Hatunnosto pelaajille, miten he pystyivät runkosarjan pienen pettymyksen jälkeen pitämään pelillisen tason ja olivat henkisesti valmiita heti ensimmäisestä pelistä lähtien laittamaan kaiken likoon ja toimimaan joukkueen eduksi. Päätimme edelleen uskoa ja luottaa omiin pelillisiin periaatteisiin ja selkeyden ansiosta pystyimme saamaan myös halutut tulokset.”  

Väyrynen kertoo, että hän oli tyytyväinen, että pelaajat eivät välttämättä riehakkaasti iloinneet sen pelin jälkeen, kun selvisi, että sarjapaikka säilyy. ”Olen itse myös todella kilpailuhenkinen. Olen toki iloinen, että tavoite toteutui, mutta hampaankoloon jäi vähän, että olisimme voineet saada tuloksia paljon enemmänkin.”  

Kiitokset

”Pasi Hilli, Edward Kukko ja Carlos Fradão ovat eniten olleet mukana. Samoin Miika Salmi. Koen myös, että U20-valmentaja Iiro Mäkinen ja U17-valmentaja Jussi Vasara ovat olleet osa tätä tiimiä. Olemme yhdessä suunnitelleet harjoitusryhmiä, peliviikonloppuja, kokoonpanoja, peliminuutteja. Sitten kiitokset huoltaja Pekka Nikki, joukkueenjohtaja Pirkko Ilmonen, viestinnän tekijä Annariina Seppä sekä koko toimiston väki. Joukkueen managerille Jari Antikaiselle kiitos pelaajarekrystä ja mm. ottelutapahtumista”, luettelee Väyrynen. 

”Meillä on ollut aika pieni staffi, jos vertaa muita joukkueita ja seurassa on myös muita joukkueita, joilla on paljon enemmän henkilöitä staffissa. Jotenkin koen, että tämä on ollut aika tehokasta näin. Panoksesta tosi iso kiitos kaikille. Jokainen on hoitanut oman ruutunsa todella hyvin.” 

”Tietenkin pelaajille kuuluu kaikista isoin kiitos. Ilman pelaajien panosta ja sitoutumista kausi ei olisi voinut päättyä näin hyvin. Pelaajat tekivät suurimmaksi osaksi tosi ison ja laadukkaan duunin ja olivat myös valmiita ottamaan vastaan vaativan ja joskus varmasti myös kuluttavan tyylini harjoituksissa ja peleissä. He pystyivät esiintymään tarpeeksi korkealla tasolla auttaakseen meitä saavuttamaan sen tavoitteen, minkä yhdessä loimme. Tämän tyylinen toimintaympäristö ja harjoituskulttuuri oli varmasti monelle uutta. Pelaajat olivat laajalti erittäin vastaanottavaisia, halukkaita oppimaan ja valmiita kestämään ja ehkä vähän myös sietämään.” 

Väyrysen mukaan pelaajat auttavat myös valmentajia paljon ja valmentajat oppivat koko ajan heidän käyttäytymisestään ja tekemisestään, mikä auttaa myös valmentajia sitten kehittämään pelaajia.  

Erityiskiitokset menevät myös Espoon kaupungin kenttähenkilöstölle: Tapiolan urheilupuiston nurmi on ollut loistavassa kunnossa läpi kesän ja syksyn! Samoin kaikille yhteistyökumppaneille, kuten Noodle Masterille, jonka kautta joukkue on saanut vieraspelipäivien ruuat.  

”Jokainen henkilö on ollut kyllä kullan arvoinen tässä kauden aikana ja tällä matkalla. Siitä pitäisi kaikkien olla aika ylpeitä, että saatiin homma toimimaan erittäin haastavista lähtökohdista. Vietiin kausi kunnialla läpi ja se vielä päättyi myös tulosten puolesta onnellisesti.”  

Kuvat: Juhani Järvenpää