Petri Plym P2012 Akatemian päävalmentajaksi – Pitkä Ilves-ura vaihtuu uuteen lukuun FC Hongassa
48-vuotias Petri Plym aloittaa FC Hongan P2012 Akatemian päävalmentajana. Kokenut valmentaja ja kolmen lapsen isä siirtyy Honkaan Ilveksestä, missä hän on toiminut vuosien varrella useissa eri rooleissa.
Plymin valmennusparina joukkueessa toimii Otto Fält.
Plymin historia Ilveksessä alkoi jo vuonna 1983, jolloin hän liittyi seuran futisliigaan. Hän pelasi 16-vuotiaaksi asti maalivahtina, mutta ajatus valmentamisesta kulki mukana jo nuoresta lähtien. Plym kertoo tienneensä aina, että hänestä tulee valmentaja. Nuorena hän pelasi aikansa manageripelejä ja rakensi niissä omia joukkueitaan.
Varsinaiselle valmentajanuralle hän päätyi kuitenkin osittain sattuman kautta. Jyrki Nummenmaa tuli eräiden harjoitusten jälkeen kertomaan, että Ilveksen vuonna 1985 syntyneille pelaajille oltiin perustamassa edustusjoukkueen haastajaryhmää. Hän tiedusteli pelaajilta kiinnostusta lähteä uuden joukkueen apuvalmentajaksi.
Kolmen pelaajan käsi nousi. Kaksi heistä lopetti valmentamisen melko nopeasti, mutta Plym jatkaa samalla tiellä edelleen.
Aluksi Plym valmensi muiden töiden ohessa, myöhemmin kokopäiväisesti. Ensimmäinen päätoiminen tehtävä oli Ilveksen E-poikien päävalmentajana. Silloinen valmennuspäällikkö Markus Paananen rohkaisi Plymiä hakemaan tehtävää, ja hän tuli valituksi vuonna 2016.
Nyt 31-vuotinen ura Ilveksessä vaihtuu uuteen vaiheeseen FC Hongassa.
Uusi ympäristö haastaa ansaitsemaan kannukset uudelleen
Kasvattajaseura Ilves tulee aina olemaan Plymille tärkeä. Pitkän yhteisen historian jälkeen muutokseen liittyy luonnollisesti haikeutta, mutta samalla uuden aloittaminen tuntuu vapauttavalta.
Uudessa seurassa ei ole valmiita ennakko-odotuksia, vaan oma asema ja luottamus täytyy ansaita uudelleen. Plym kokee, että juuri nyt oli oikea hetki siirtyä eteenpäin.
Täysin tuntemattomaan hän ei kuitenkaan ole tulossa. Monet honkalaiset ovat Plymille jo entuudestaan tuttuja, ja ajatuksia on vaihdettu vuosien varrella useiden seuran toimijoiden kanssa.
Ihmisläheinen mutta vaativa valmentaja
Plymillä on laaja kokemus eri ikäluokkien valmentamisesta. Hän on työskennellyt myös junioripäällikkönä ja valmennusosaamisen kehittäjänä. Eniten hän on valmentanut 12–13-vuotiaita pelaajia.
Hongassa hänen valmennettavakseen tuleva U15-ikäluokka on joukkuearjen näkökulmasta uusi. Plym on kuitenkin valmentanut saman ikäisiä pelaajia muun muassa yläkoulujen aamuharjoituksissa.
Pitkä kokemus on muovannut hänestä ihmisläheisen mutta samalla vaativan valmentajan.
”Mun kyky luoda innostava ilmapiiri on mun vahvuus. Se, miten mä kohtaan pelaajat ja millaista meidän arki on yhdessä ja miten me ponnistellaan kohti yhteisiä päämääriä. Se on ehkä muuttunutkin tässä, että päämääränä ei ole enää vain voittaa sarjoja tai pönkittää mun osaamistani jollain ELL-mestaruudella vaan se, että miten me saataisiin pelaajia autettua ja kehitettyä. Totta kai, kun mennään kentälle niin ainahan me halutaan voittaa. Muutenhan tämä olisi ihan puuhastelua. Valmentajia tulisi kuitenkin mielestäni arvostaa sen mukaan, mitä siellä arjessa ja harjoituksissa tapahtuu”, Plym tiivistää.
Plymin mukaan jokaisella pelaajalla on oma yksilöllinen huippunsa, jota kohti hänen tulisi pyrkiä. Kaikista ei tule huippupelaajia, eikä jokaisen tavoite ole samanlainen. Valmennuksen ja joukkueen arjen tehtävänä on luoda kaikille mahdollisuus tavoitella omaa potentiaaliaan.
”Kaikki lähtee siitä, miten tärkeitä ne pelaajat, kenen kanssa mä kulloinkin toimin, ovat mulle. Mä haluan oikeasti auttaa heitä ja olla oikeasti läsnä. En kysy pelaajilta, että mitä sulle tänään kuuluu sen vuoksi, että jossain koulutuksessa on opetettu, että niin kannattaa sanoa.”
Harjoituksissa jokaisen on laitettava kaikki peliin
Plymin valmennusfilosofiassa korostuu ajatus siitä, että kentällä toimitaan aina mahdollisimman laadukkaasti. Jokaisen pelaajan pitäisi antaa harjoituksissa itsestään kaikki. Samalla vaatimus koskee myös valmentajaa.
”Käytän usein sellaista vertausta, että mitä, jos sulla on vaikka 40 viikkoa harjoituksia vuodessa ja jos sä joka viikko vedät yhden harjoituksen vähän sinne päin etkä anna itsestäsi ihan kaikkea niin niitä harjoituksia on vuodessa yhtäkkiä 40. Sitten, kun se kasaantuu vuosien varrella, niin on ihan mahdoton kuroa gapia kiinni. Silloinhan me ei päästä tavoittelemaan sitä pelaajan omaa potentiaalia. Tämä tuo vastaavasti sen toisen puolen, että munkin pitää olla timanttinen ja laittaa all in. Pitää pystyä oman persoonan ja osaamisen kautta lyömään ne paukut jokaiseen harjoitukseen.”
Plymin pelaajat tietävät, mitä heiltä odotetaan. Joukkueen yhteiset periaatteet käydään läpi, ja sovituista asioista pidetään kiinni.
Virheitä saa tehdä ja epäonnistua, sillä ne kuuluvat oppimiseen. Sen sijaan Plym ei hyväksy välinpitämättömyyttä peliä tai omaa joukkuetta kohtaan. Hänelle ratkaisevaa ei ole ainoastaan se, mitä pelaaja osaa, vaan erityisesti se, miten pelaaja toimii osana joukkuetta.
Plym välttää kielteisen yksilöpalautteen antamista koko joukkueen edessä. Sellaiset keskustelut käydään kahden kesken, ja pelaajalle annetaan rakentava mahdollisuus kehittää toimintaansa.
Kokemus on tuonut myös perspektiiviä voittamiseen ja häviämiseen. Vaikka Plym kertoo vihaavansa häviämistä, hän osaa nykyään käsitellä tappioita aiempaa paremmin ja välittää samaa näkökulmaa pelaajilleen.
”Häviön jälkeen voin sanoa pelaajille, että se oli 70 minuuttia teidän elämästänne ja ottelu mittasi tämän hetken toimintaa. Te olette ihan yhtä hyviä pelaajia kuin tänne tullessa, vaikka te tänään hävisitte.”
Lopulta kyse on kuitenkin lasten ja nuorten jalkapallosta.
Pelaajia ei voi arvioida vain fyysisten ominaisuuksien perusteella
U15-ikäluokassa pelaajat voivat olla fyysiseltä kehitykseltään hyvin erilaisissa vaiheissa. Pituudessa, painossa, voimassa ja nopeudessa saattaa olla huomattavia eroja.
Plymin mukaan pelaajien keskinäinen vertailu ei siksi ole aina tarkoituksenmukaista. Fyysisen kehityksen sijaan huomio tulisi suunnata myös pelaajan taitoihin, koordinaatioon ja peliälyyn.
”Ajattelen, että se alkaa tuossa 13-vuotiaana, että fyysiset erot alkavat olla järkyttävän suuria. Voi olla 40 cm eroa pituudessa ja 40 kg eroa painossa. Onko sitten realistista verrata pelaajia keskenään? Kun katsoo joukkueita niin jokaisella joukkueella tuntuu olevan isot topparit ja hyökkääjät, vaikka voisi varmasti löytyä parempiakin hyökkääjiä. Ajattelen sen niin, että jos pelaajat ovat taidollisesti, koordinatiivisesti ja peliälyltään riittävän hyviä niin he selviytyvät. On toki tilanteita, jolloin ei vain voi mitään. Jos 150 cm ja 185 cm pitkät pelaajat juoksevat kilpaa niin ymmärrettävästi siinä ei ole mitään palaa. Pelaajat kasvavat sitä tahtia kuin kasvavat ja siihen emme voi vaikuttaa. En edes ajattele sitä kauheasti. Ehkä ne ovat vähän näitä suomalaisia klassikko tekosyitä, että meillä on pieniä pelaajia. Pitää selviytyä niillä keinoilla mitä meillä on ja kehittää pelaajia. He kasvavat varmasti”, Plym pohtii.
Tavoitteena säilyttää pelaamisen ilo
Plym uskoo, että jokainen lapsi lähtökohtaisesti rakastaa jalkapalloa. Pelaamisen ilo näkyy erityisen vahvasti nuoremmissa ikäluokissa. Nyt häntä kiinnostaa, pystytäänkö sama innostus säilyttämään myös U15-vaiheeseen saakka.
Murrosiässä koulu vie enemmän aikaa, kiinnostuksen kohteet muuttuvat ja nuoren arkeen tulee uusia asioita. Itse laji ei kuitenkaan muutu. Jalkapallo on edelleen sama peli, johon pelaajat ovat alun perin rakastuneet.
”Haluan nähdä sen, että onko se ilo mahdollista säilyttää sinne U15:sta asti. Tuon ikäisistä pelaajista tulee vähän sellaisia tuhahtelevia teinimöllöjä, jotka murisevat aamulla. Koulu vie aikaa ja monenlaiset asiat kiinnostavat. Mutta eihän se ikä muuta sitä lajia. Se on edelleen sitä samaa jalkapalloa. Haluaisin, että pelaajilla silmät kiiluisivat, kun he tulevat treeneihin ja ainakin treenien aikana. Vitsiä voi treeneissä heittää, kunhan samalla tehdään asioita täysillä. Sellainen toimintakulttuuri ja -ympäristö on mun tavoitteena. Pelaajien täytyy tietenkin ensin ostaa mun ajatukset. Kerron sitten vuoden päästä, että olenko onnistunut yhtään”, Plym naurahtaa.
U15-vaiheessa pelaajille alkaa vähitellen hahmottua, millä tasolla he ovat ja kuinka pitkälle heidän omat kykynsä voivat tulevaisuudessa kantaa. Valmentajan tehtävänä on auttaa jokaista suhtautumaan tähän vaiheeseen, realistisesti mutta kannustavasti.
Pelaajakehitys määrittää tulevan kauden tavoitteet
Plym nimeää tulevalle kaudelle yhden selkeän kilpailullisen tavoitteen: joukkueen tulee päästä Kai Pahlman -lopputurnaukseen. Lisäksi tavoitteena on saada useita pelaajia mukaan maajoukkuepolulle Hongan toiminnan kautta.
Mahdollisista sarjasijoituksiin liittyvistä tavoitteista joukkue päättää yhdessä. Olennaista ei ole vain tavoitteen asettaminen, vaan niiden päivittäisten tekojen määritteleminen, joiden avulla tavoitetta kohti edetään.
”Jos joukkue haluaa Etelä Liigaan jonkun tavoitteen asettaa, niin se asetetaan yhdessä. Mitkä ovat meidän toimenpiteet kohti sitä tavoitetta? Silloinhan päästään taas siihen arkeen kiinni. Toki mitalisarjaan pääseminen on tavoitteena osittain myös sen takia, että saisimme laadukkaampia pelejä, mikä tukee pelaajakehitystä ja laadukkaampaa arkea. Pelaajien kehittyminen on se tärkein juttu. Meidän tehtävämme on löytää ne parhaat työkalut pelaajalle. Oman huipun äärellä ollaan vahvasti”, sanoo Plym.
Honka on hieno kasvattajaseura
Plymillä on Hongasta vahva ennakkokäsitys laadukkaana kasvattajaseurana.
”Honka on ollut viime aikoina sellainen nukkuva jättiläinen”, sanoo Plym.
Hän on seurannut vuosien varrella honkalaisten joukkueiden pelaamista ja pelaajien vahvaa pallollista osaamista.
”Honkalaiset pelaajat ovat olleet aina laadukkaita. Kyllä Honka on mua säväyttänyt aina siinä, millaisia joukkueet ovat ja miten ne toimivat. Taitavia pelaajia, jotka perustavat pelaamista vahvasti pallonhallintaan. Käänteisesti mietin, että voisiko asioita kentällä tapahtua joskus vähän rivakammin varsinkin silloin, kun pelaajilla ei ole palloa. Ehkä pystyn omalla persoonallani tuomaan vähän lisämaustetta. Honka on hieno kasvattajaseura.”
Ilveksestä mukaan yhteisöllisyys ja pitkäjänteisyys
Pitkä ura Ilveksessä on vaikuttanut olennaisesti siihen, millainen valmentaja Plym tänä päivänä on. Vuosien aikana kertyneet kohtaamiset, keskustelut ja erilaiset näkökulmat ovat rakentaneet hänen tapaansa ajatella valmennuksesta ja seurayhteisöstä.
”Ilves on muovannut sitä, millainen valmentaja olen. Älytön määrä kohtaamisia, keskusteluita ihmisten kanssa, erilaisia ajatuksia ja niiden jäsentelyä. Ajattelen niin, että on olemassa se iso seura ja sitten on ne ihmiset. Seurahan ei ole itsessään mitään vaan ne ihmiset tekevät siitä sen seuran: miten ihmiset käyttäytyvät, miten he pinnistelevät samojen asioiden eteen, miten he kohtaavat toisiaan? Ilveksessä mulla oli tapana huikata pelaajille aina Ilves-paidan nähdessäni, että vitsi, sulla on hieno paita. Vaikka Ilveskin on tosi iso seura niin väitän, että useimmat työntekijät ja toimijat yrittävät vaalia yhteisöllisyyttä. Mua kiinnostaa nähdä, että millainen on Honka-yhteisö. Toimivatko ihmiset samojen arvojen äärellä ja välittyykö se kentillä? Me päästiin Ilveksessä siihen, että tietyt toimintakulttuuriasiat näkyivät.”
Yhteisöllisyyden lisäksi Plym haluaa tuoda Honkaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä ajattelua. Junioripelaajan kehitys ei etene suoraviivaisesti, eikä matkan varrella ole pikavoittoja.
”Eniten haluan tuoda Honkaan sen ajatuksen, mitä sanoinkin tämän kauden pelaajilleni jäähyväiskirjeessä: tämä ei ole mikään 100 metrin sprintti vaan maraton. Olisi tärkeää, että kaikki ymmärrettäisiin se, että lapsilla ei ole kiire mihinkään. Maratonilla ehtii tapahtua vaikka mitä asioita. Ei ole olemassa pikavoittoja.”
Plym odottaa innolla uutta tehtäväänsä ja joukkueen arjen käynnistymistä.
”Tosi innoissaan olen tulossa Honkaan ja odotan sitä, kun 2.11. maanantaina alkaa treenit ja päästään hommiin. Kun kävin Hongan toimistolla niin tuli todella hyvä fiilis siitä, miten mut otettiin vastaan.”
Lämpimästi tervetuloa Honkaan, Petri!
