Uutiset

Ympyrä sulkeutuu – Carlos Fradão aloittaa fyysisen valmennuksen päällikkönä 

Kymmenen vuoden ympyrä sulkeutuu, kun portugalilainen Carlos Fradão palaa Honkaan. Carlos aloittaa marraskuun alussa FC Honka ry:n fyysisen valmennuksen päällikkönä. Hän siirtyy Honkaan Gnistanista.  

”Tulin Suomeen vuonna 2013. Itselläni ei ole taustaa niinkään jalkapalloilijana vaan olen ollut pikajuoksija. Kun saavuin Suomeen ja aloin valmentaa ammatikseni niin pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla jalkapallomaailmaan. Minulla on liikuntatieteen kanditutkinto Lissabonin yliopistosta. Maisteritutkinnossani erikoistuin jalkapalloon”, kertoo Carlos taustastaan. 

“Syyskuussa 2013, muutaman sähköpostin jälkeen, sain mahdollisuuden harjoittelujaksoon FC Hongassa. Tuolloin päävalmentajana toimi Mika Lehkosuo ja apuvalmentaja Vesa Vasara, ja työni oli  auttaa ja jakaa ideoita fysiikkavalmentaja Jaako Piensohon kanssa. Aika pian minua pyydettiin Pallohonkaan A-junioreiden sekä TSBM:n fysiikkavalmentajaksi ja otin sen epäröimättä vastaan.” 

Kaksi ja puoli vuotta oli Carlosin mukaan todella mukavaa aikaa Hongassa. 

Silloisessa Pallohongassa oli haasteita. Vuonna 2015 Boris Wistuba lähti Espoon Palloseuraan Hongasta ja pyysi minut mukaan. EPS:ssä toimin fysiikkavalmennuksen koordinaattorina U10-vuotiaista edustusjoukkueeseen ja autoin seuraa kehittämään omaa metodia. EPS:ssä olin noin kaksi ja puoli vuotta. Sen jälkeen sovin Petri Vuorisen kanssa siirtymisestä VPS:ään, missä aloitin vuonna 2018. Viimeiset vuodet olen työskennellyt Gnistanin organisaatiossa.” 

Tärkeimpänä tavoitteena on kasvattaa terveitä ja hyvin koulutettuja pelaajia  

Carlos kuvaa fysiikkavalmennusta kokonaisvaltaiseksi pelaajan hyvinvoinnista huolehtimiseksi: “Visionani on pelaajien suorituskyvyn parantaminen unohtamatta pelaajan hyvinvointia.” 

Carlos työskenteli IF Gnistanissa kolme kautta edustusjoukkueen fysiikkavalmentajana. Työnkuva Hongassa tulee olemaan pelaajien fysiikkaharjoittelun johtamista ja koordinointia ja myös käytännön treenien valmentamista ja niiden koordinointia. Lisäksi Carlos tulee kouluttamaan valmentajia ja toimimaan ylipäätään valmentajien tukena. Työtehtäviin kuuluu siis sekä valmennusta että suunnittelu- ja kehitystyötä.  

”Tärkeä osa työtäni on pelaajien kouluttaminen, jotta he tietävät, mitä tekevät. Tavoitteenani on tehdä pelaajista vahvempia, nopeampia ja kimmoisampia ja vähentää vammoja. Haluan olla auttamassa ja kouluttamassa valmentajia siinä, kuinka tiettyjä treenien osa-alueita kannattaisi jäsennellä. Keskustelu valmentajien kanssa ja heidän kuulemisensa on tärkeää.” 

Carlosin mukaan hänen tehtävänään Hongassa on myös koordinoida toimintaa ikäkausien ja pelaajien kehitysvaiheiden mukaisesti ja tehdä suunnitelma, jossa nämä tulevat huomioiduiksi. Pelaajat ovat yksilöitä ja kehittyvät eri tahtiin.  

”Pelaajilla on nuoruusvaiheessa nopean kasvun kausi. Pelaajien kasvua seurataan ja saamme tiedot käytettäväksemme.  Nopean kasvun aikaan kropassa voi tuntua erilaisia kipuja. Tehtäväni Hongassa on myös saada valmentajat ymmärtämään, että joskus kuormitusta tulee vähentää ja treenata laadukkaammin sen sijaan, että treenimääriä lisättäisi. Pelaaja voi tehdä kentällä toisenlaisia harjoitteita tarvittaessa tai treenata muita lajeja, kuten uimista. Sama mekaaninen liike monta kertaa viikossa voi aiheuttaa vahinkoa. Tulen tekemään näihin liittyen yhteistyötä Esportin kanssa sekä valmennuspäällikkö Kimmo Erosen ja valmentajien kanssa.” 

Carlos kertoo ymmärtävänsä, että yksilöt voi olla vaikea huomioida, kun kentällä on paljon pelaajia. Voi olla haastavaa jaotella ryhmää, mutta hänen mielestään valmentaja kyllä pystyy siihen ja tarvittaessa Carlosin tuella.  

”Tärkein tavoitteeni on huolehtia siitä, että Hongassa kasvaa terveitä ja hyvin koulutettuja pelaajia ja persoonia. On tärkeää, että pelaajat ymmärtävät, mitä he tekevät ja miksi. Jos he vaikka jossain vaiheessa lähtevät Hongasta tai käyvät esim. kuntosalilla niin toivon, että he tietävät, mitä tekevät. Tietoa on paljon netissä ja nuoret saattavat luulla tietävänsä kaiken treenaamisesta. Meidän tehtävämme on opettaa heille, miten kannattaa treenata ja antaa heille työkaluja. Olisin ylpeä, jos pelaajamme olisivat hyvin koulutettuja ja sitä kautta he pysyisivät terveempinä eivätkä aiheuttaisi itselleen vammoja.” 

Carlosin tavoitteena on huolehtia siitä, että pelaajista kasvaa vahvoja ja urheilullisia, jotta he pystyvät vastaamaan lajin vaatimuksiin. Peli on nopeaa ja vaativaa. Carlos haluaa tukea päävalmentajia, jotta pelaajat kehittyisivät ja heidän suorituskykynsä paranisi. 

“Nykyään lapset liikkuvat liian vähän, ja urheiluseurojen pitäisi löytää tähän ratkaisu, jotta lapset liikkuisivat 12-13-vuotiaana paremmin kuin nykyään ja kehonhallinta olisi hyvällä tasolla. Motoriikkaoppimisen tärkein ikä, niin kutsuttu ”kulta-aika”, on 6-12-vuotiaana”, Carlos pohtii. 

“Keskityn aina opettamaan pelaajille parasta tekniikkaa. Hyvällä tekniikalla on suuri merkitys, kun pelaajista tulee nuoria ja aikuisia. Kuormitusta pystytään lisäämään ilman, että loukkaantumisriski kasvaa.” 

Carlos kuvailee, millaista nuoriso- ja huippuvaiheen tavoitteellinen treenaaminen on viikkotasolla: “Viikon aikana nuorisoryhmille on yksi kuntosalilla tehtävä voimaharjoittelu, jossa aluksi seurataan kunkin pelaajan tasoa omassa ikäryhmässään. Kun seurantaa on tehty, voimme  aloittaa työskentelyn heidän tasonsa mukaisesti. Kuntosalille suunnitellaan eri vaikeustason treenejä, joita voidaan tarpeen mukaan soveltaa eri pelaajille.  Annan myös valmentajille koulutusta, tai  yritän tuoda uusia ideoita ja ajatuksia pöytään, keskustelua varten, ja sen seurauksena syntyy FC Honka -metodologia.” 

Prosessissa ei ole kyse voittamisesta, vaan voittaminen on prosessin lopputulos 

Jalkapallossa huipulle pääseminen vaatii itsekuria ja jonkin verran uhrauksia. Kun pelaaja nauttii tekemisestä niin treenaaminen ei kuitenkaan tunnu siltä, että joutuisi erityisesti luopumaan jostain.  

”Nauti joka hetkestä ja siitä, mitä opit! Mielestäni kaikkien valmentajien tulisi olla pelaajaorientoituneita ja valmentaa lapsen tai nuoren näkökulma huomioiden eikä tuijottaa liikaa voittamista. Prosessissa ei ole kyse voittamisesta, vaan voittaminen on prosessin lopputulos.” 

”Joskus keskitymme liikaa voittamiseen prosessin aikana. Tiedän, että tämä on haastavaa, mutta meidän tulisi aina muistaa lapsen ikä ja yksilöllisyys, kun valmennamme. Nuorten pelaajien valmennus tulisi olla ihmiskeskeistä, ei tuloskeskeitä, vaikka se saakin olla myös vaativaa. Lapsia ei tule kohdella pikkuaikuisina. Jos luomme liikaa painetta voittamisesta eikä pelaaminen ole enää hauskaa, niin osa pelaajista palaa loppuun ja lopettaa teini-iässä pelaamisen. Totta kai vanhempien pelaajien kanssa voi olla vaativampi, mutta pelaamisen pitäisi olla myös hauskaa, jotta pelaajat sitoutuvat ja ovat kurinalaisia treenaajia. Haastavaa on, kun ulkopuolelta tulee jo kovin nuorille pelaajille ja heidän valmentajilleen paljon painetta voittamisesta.” 

Lopuksi 

”Olen oppinut Gnistanissa paljon ja olen kiitollinen, että olen saanut olla mukana kehittämässä seuraa. Toivon kaikkea hyvää heille. Viihdyin hyvin Gnistanissa!  

”Honka oli ensimmäinen seurani Suomessa. Hongassa kaikki ovat aina kohdelleet minua hyvin ja siksikin on hienoa palata takaisin. Ensimmäinen seura ja ensimmäinen rakkaus ovat vähän sama asia! Kun fyysisen valmennuksen päällikön pesti aukesi, niin minusta tuntui heti, että haluan hakea paikkaa. Olen todella iloinen, että voin palata takaisin Honkaan, joka tuntuu kodilta!” 


Lämpimästä tervetuloa Honkaan, Carlos! 

Yhteistyössä