Uutiset

Hupparikampanja: tue joukkuetta ja juniorirahastoa!

Nyt on hieno mahdollisuus osoittaa tukea joukkueelle ja seuralle!

Osallistu tukikampanjaan ja tilaa Support FC Honka -huppari:

  • Väreinä musta ja keltainen
  • Omat mallit naisille, miehille ja lapsille
  • Tilauksen yhteydessä voit valita, mille FC Honka ry:n joukkueelle haluat kohdentaa tuen. Jokaisesta myydystä hupparista ohjataan varoja suoraan joukkueen ja seuran toimintaan: 50 % kohdennetaan valitsemallesi joukkueelle ja 50 % FC Honka ry:n juniorirahastoon. Voit halutessasi kohdentaa koko summan juniorirahastolle.
  • Juniorirahaston varoilla tuetaan seuran vähävaraisten perheiden pelaajien harrastusmaksuja. Rahaston seuraava tuen hakuaika on keväällä 2021.
  • Hupparin hinta on 39,90 €. Tukihupparit toimitetaan tilaajille veloituksetta.
  • Kampanja on käynnissä 15.4.2021 saakka.
  • TÄSTÄ OSTOKSILLE

Lämmin kiitos tuesta!

#MeOllaanHonka

FC Honka yhdessä UEFAn ja Disneyn kanssa kannustamaan tyttöjä jalkapallon pariin

Seuramme on valittu mukaan toteuttamaan 5-8 -vuotiaille tytöille suunnattua UEFA Playmakers -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyy Suomessa keväällä usealla eri paikkakunnalla. UEFA Playmakers -ohjelman kautta FC Honka haluaa tarjota nuorille tytöille matalan kynnyksen mahdollisuuden tutustua jalkapalloon harrastuksena. Playmakers -harjoituksissa liikunnallisia, sosiaalisia ja jalkapallotaitoja opetellaan lapsille tuttujen Disney -tarinoiden maailmassa.

UEFA Playmakers -ohjelman kautta tarjoamme alueemme tytöille hauskan, turvallisen ja tarinallisen keinon ottaa ensi askelia jalkapallon parissa. Ohjelman kautta kiinnitymme osaksi valtakunnallista ja eurooppalaista kokonaisuutta, sillä Playmakers -ohjelmaan pääsevät lähivuosina tutustumaan pienet tytöt joka puolella Eurooppaa. Kohdistamme ohjelman  5-8 -vuotiaille tytöille, jotka eivät vielä ole mukana jalkapallon joukkuetoiminnassa.

“UEFA Playmakers -ohjelmaan osallistuminen tukee seuramme strategiaa tyttöpelaajien määrän kasvattamisesta. Ohjelma on konseptiltaan todella mielenkiintoinen ja me uskomme, että tämän avulla saamme tutustutettua uusia harrastajia jalkapallon kiehtovaan maailmaan”, kertoo seuran toiminnanjohtaja Petri Harainen.

Tavoitteena kannustaa pieniä lapsia jalkapallon pariin

Playmakers -harjoituksissa keskitytään liikunnallisten, sosiaalisten sekä jalkapalloilullisten taitojen harjoitteluun. Harjoituksissa innostutaan, opetellaan kaverin kannustamista ja iloitaan omista ja toisten onnistumisista. Tavoitteena on rohkaista pieniä tyttöjä mukaan lajin pariin ja varsinaiseen joukkuetoimintaan.

FC Hongassa Playmakers –ohjelmaa koordinoi Mirka Hulkkonen, joka toimii ikäluokkavastaavana lapsiurheiluvaiheen tyttöjen joukkueessa sekä vastuuvalmentajana T09 Akatemiassa.

“Harjoitukset on rakennettu lasten näkökulmasta tarinankerronnan keinoin ja harjoituksissa kehitetään monipuolisesti jalkapallotaitoja. Tarinana on esim. tuttu Frozen animaatioelokuva. Toivomme, että tarinan näkökulma ja meidän mahtava ympäristö harrastaa jalkapalloa toisi tyttöjä lajin pariin. Meidän seuramme tyttöpuolella on hyvä meno ja haluan, että meininki ja ilo harrastaa tavoittaisi mahdollisimman monen tytön, joka on kiinnostunut lajista. Tämä on upea mahdollisuus tulla nauttimaan jalkapallosta meidän mahtavien ohjaajien kanssa”, kuvailee Mirka.

Playmakersin jälkeen on mahdollista liittyä mukaan FC Hongan joukkuetoimintaan!

Seuramme Playmakers -harjoituksia vetävät valmentajat koulutetaan helmi-maaliskuun aikana Playmakers -ohjelman valmentajiksi. Keväällä käynnistyvässä ohjelmassa ovatkin valmentajien luoma turvallinen ja kannustava ympäristö, tyttöjä liikunnan pariin innostava ohjaustapa sekä vastuullisesti ja terveysturvallisesti toteutetut harjoitustapahtumat.

FC Honka käynnistää ilmoittautumisen Playmakers -harjoituksiin lähiviikkoina. Ilmoittautumisen käynnistymisestä tiedotetaan erikseen. Harjoitustapahtumissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia terveysturvallisuuslinjauksia.

Tutustu Palloliiton strategiaan jalkapallon vahvistamiseksi naisten ja tyttöjen lajina.

Lisätiedot:

Ikäluokkavastaava Mirka Hulkkonen: mirka.hulkkonen@fchonka.fi  / urheilutoimen koordinaattori Leena Lassila: toimisto@fchonka.fi, 020 730 4650 

Oppisopimuskoulutus vie Mirkan kohti valmentajan unelmauraa

Omnian uusimmassa blogissa on juttu valmentajastamme Mirka Hulkkosesta. FC Hongassa useita tyttöjoukkueita valmentava Mirka opiskelee valmentajaksi Varalan urheiluopistossa Omnian laajennetulla oppisopimuksella.

Mirkalle valmentajan ura on unelma, jossa yhdistyvät rakkaus lajiin ja lasten ohjaaminen ja innostaminen jalkapallon pariin.

“Nautin valtavasti lasten ohjaamisesta ja siitä, että pystyn antamaan heille eväitä tavoitella omia unelmiaan. On ihanaa nähdä, miten lapset oppivat uutta ja iloitsevat oppimastaan.”

“Parasta koulutuksessa on, että opin laajasti uutta esimerkiksi fyysisestä ja psyykkisestä valmennuksesta, ravitsemuksesta ja lasten fysiikasta. Lähijaksot herättävät aina paljon ajatuksia ja ideoita. Kun opiskelen oppisopimuksella ja työskentelen samalla, voin hyödyntää uusia oppeja omissa joukkueissa heti”, lasten valmentamiseen suuntautuva Mirka kertoo.

Lue koko blogiteksti

 

Hyvää vapaaehtoisten päivää!

Tänään 4.12.2020 vietetään vapaaehtoisten päivää. Tänään, niin kuin kauden kaikkina muinakin päivinä, on hyvä hetki kiittää kaikkia seurassamme vapaaehtoisrooleissa toimivia henkilöitä. Ilman vapaaehtoisia toimijoita ei seuran pyörittäminen olisi mahdollista!

FC Honka ry:ssä toimii erilaisissa vapaaehtoisrooleissa huikea määrä ihmisiä, mm.

  • 8 hallituksen jäsentä
  • 102 joukkueenjohtajaa
  • 61 rahastonhoitajaa
  • 172 vapaaehtoista valmentajaa
  • 57 huoltajaa
  • 33 varustevastaavaa

Tänään esittelemme yhden vapaaehtoisemme, Jussi Tapolan, joka toimii useammassa roolissa FC Hongan organisaatiossa.


Jussi Tapola, vapaaehtoinen monessa roolissa

FC Hongan vapaaehtoistoimija Jussi Tapola luotsaa joukkueenjohtajana sekä Naisten liigajoukkuetta että FC Hongan aivan nuorimpien tyttöjen T12-13 Tiikerit -joukkuetta. Lisäksi Jussi on Akatemia T07 -joukkueen valmennustiimissä kauden 2020-2021 alusta.

Milloin olet aloittanut Naisten liigajoukkueen joukkueenjohtajana ja miten päädyit tehtävään?

Aloitin Naisten liigajoukkueen jojona vuonna 2019.

Päädyin tehtävään lyhykäisesti sanottuna siksi, että minulla on palava halu kehittää rakastamaani lajia. Pidempi tarina olisi, että pelasin juniorivuodet Vantaalla Tikkurilan palloseurassa ja AC Vantaassa, valmensin opiskeluaikana VJS:ssä, kunnes sain kaksi omaa tytärtä, ja olin pois futiksen parista noin 10 vuotta. Muuttaessani Tapiolaan huomasin että minulla onkin aikaa omalle harrastukselle ja otin yhteyttä Mariet Louhentoon, joka sitten muutamien keskustelujen jälkeen tarjosi mahdollisuutta ottaa hoitaakseni Naisten jengin joukkueenjohtajan tehtävät.

Tehtäväalue Naisten joukkueessa on aika laaja. Pääasiallisiin tehtäviin kuuluu normaalit joukkueenjohtajan tehtävät, yhteydenpito vastustajiin, Tasosta huolehtiminen, pelimatkojen suunnittelu ja toteutus ja niin edelleen.

Itse koen kuitenkin joukkueenjohtajan olevan mahdollistaja muille joukkueen jäsenille, niin valmentajille kuin pelaajillekin keskittymisen itse asiaan. Ja ehkä tämä ajatukseni vie minut sellaisiin tehtäviin jotka eivät normaalisti joukkueenjohtajalle kuulu, kuten talkootöihin tai vierasjoukkueen pyyhkeiden pesuun.

Mikä on ollut parasta Naisten joukkueenjohtajan tehtävien hoidossa ja mikä haastavinta?

Parasta ehdottomasti on ollut olla sellaisessa ryhmässä, joka jakaa samanlaisen palon jalkapalloon kuin itselläni on. Haastavinta on varmasti ollut tänä vuonna reagoiminen koronaviruksen aiheuttamiin muutoksiin liki kaikessa toiminnassa.

Olet aloittanut uuden, 2012 ja 2013 syntyneiden tyttöjen joukkueenjohtajana. Mikä sai sinut ryhtymään tähän tehtävään ja millaisia ajatuksia ja odotuksia sinulla tästä on?

Tähän tehtävään ajauduin varmaan samalla tavoin kuin useat muutkin jojo-kollegat. Pokkani petti vanhempainkokouksessa ensimmäisenä.. 😄 Noh, ei vaan. Nuorempi tyttäreni aloitti juuri jalkapallon ja vanhempainkokouksessa ajattelin, että minulla saattaisi olla ihan hyvä taustaosaaminen hommaan, eikä jonkun toisen tarvitse opetella kaikkea aivan alusta. 

Sinulla on nyt johdettavana kaksi hyvin eri tyyppistä joukkuetta. Mikä mielestäsi on joukkueenjohtajan tärkein tehtävä lasten joukkueessa?

 Tiedottaminen vanhemmille varmasti korostuu itselle, sillä Kansallisen liigan joukkueessamme ei juuri vanhempia ole päivittäisessä tekemisessä mukana. Muilta osin koen että mainitsemani mahdollistajan rooli on sama sekä aikuisten, että lasten joukkueissa. Toimintatavat toki ovat erilaisia.   

Mitä muita ajatuksia sinulla herää tästä, että olet joukkueenjohtajana pienimpien ja isoimpien joukkueissa?

Onhan se hauska yhteensattuma. Mutta ennemmin haluan sanoa kaikille FC Hongan joukkueenjohtajille tämän: ”Tiedän että joukkueenjohtajan tehtävä on välillä raskasta, välillä yksinäistä ja välillä riittämättömyyden tunne on uskomattoman suuri. Tällöin on tärkeää muistaa se, että te kaikki olette tämän seuran selkäranka (sanokoot muut mitä tahansa) ja teette aivan uskomattoman tärkeää duunia, ei pelkästään lastenne tai joukkueenne eteen vaan jopa koko yhteiskunnan eteen. Te mahdollistatte omalla työllänne parempaa tulevaisuutta! Me ollaan Honka!”. 

Kuva: Juhani Järvenpää

Muutoksia FC Honka ry:n ja Esport Hongan maalivahtivalmennukseen

FC Honka ry:n maalivahtivalmennuksesta vastaava Eemeli Reponen siirtyy 1.1.2021 Esport Hongan maalivahtivalmentajaksi. Eemeli Reponen seuraa tehtävässä Ayoze Mentadoa, joka puolestaan jatkaa Vantaan Jalkapalloseuran palveluksessa.

Eemeli Reponen aloitti FC Hongan organisaatiossa maalivahtivalmentajana vuoden 2019 alussa ja hän on lisäksi toiminut Palloliiton maalivahtivalmennuksen asiantuntijana ja uusien linjausten kehittäjänä vuodesta 2019. Reponen on myös vastannut U19 poikien ja U18 tyttöjen maajoukkueiden maalivahtivalmennuksesta. ”Syksyn aikana oli muutamat keskustelut ja nyt asiat konkretisoituivat. On hienoa hypätä myös Esportin mukaan! Ayoze teki huipputyötä joukkueiden kanssa, joten isot saappaat on täytettävänä. Tästä ja koko muun valmennustiimin työstä on hyvä esimerkki Tim Murrayn edelliset kaudet ja murtautuminen Veikkausliigan parhaiden maalivahtien joukkoon. Tim on erittäin hyvä esimerkki koko seuralle ja maalivahdeille siitä, millaisia tuloksia voi kovalla työllä saavuttaa”, Eemeli kertoo.

FC Honka ry:n puolella aloittaa 1.1.2021 maalivahtivalmentajana Ville Vastamäki, joka siirtyy Hongan organisaatioon Vantaan Jalkapalloseurasta, missä hän on toiminut vuodesta 2018 alkaen maalivahtivalmennuspäällikkönä. Lisäksi Ville on työskennellyt vuodesta 2018 alkaen U17 tyttömaajoukkueen kanssa. “Villen rekrytoinnin kautta saamme koko Honka-yhteisön maalivahtivalmennuksen todella korkealle tasolle. Sekä Eemeli että Ville ovat valtakunnan eliittiä maalivahtivalmennuksessa. Hienoa, että he pääsevät nyt toimimaan yhdessä Hongassa”, toteaa FC Honka ry:n toiminnanjohtaja Petri Harainen.

”2014 valmennusura lähti kunnolla käyntiin, kun perustimme Eemeli Reposen kanssa firman nimeltä maalivahtiklubi. Valmensimme useissa seuroissa ympäri Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. VJS on loistava seura. Kuluneet kolme kautta olivat mahtavaa ja opettavaista aikaa huikeiden työkavereiden ympäröimänä. Seura ja ihmiset eivät varmasti unohdu koskaan.
 
Tulevaa haastetta odotan todella innoissani. Hienoa, että Honka on valmis panostamaan maalivahtipuolelle paljon resursseja. On mahtavaa päästä työskentelemään Eemelin kanssa kolmen vuoden tauon jälkeen. Hongassa on erittäin paljon valmennuksen huippuosaamista ja odotan innolla mitä uutta voin oppia. Ei kai tällä porukalla muuta tavoitetta voi olla kuin kehittää Hongan maalivahtien harjoitus- ja pelitoiminta valtakunnan parhaaksi”, kertoo Ville.

Eemeli Reponen ja Ville Vastamäki tulevat toimimaan tiiviinä työparina. ”Jatkan myös junioreiden puolella työtä Villen kanssa, ja uskon, että saimme työnkuvat molemmille sopiviksi. Ville vastaa tulevalla kaudella myös miesten kakkosessa pelaavasta Esport Hongan Akatemia joukkueesta, joten luonnollisesti tulemme näkemään Villen jatkossa myös osittain edustuksen harjoituksissa. Tulemme kehittelemään kahden maalivahtivalmentajan käyttämistä myös muissa harjoituksissa. Mahtavaa, että saimme Villen mukaan organisaatioon ja pääsemme yhdessä muiden valmentajien kanssa rakentamaan parasta mahdollista pelaajapolkua maalivahdeille ja valmentajapolkua maalivahtivahtivalmentajille”, toteaa Eemeli.

”Meillä on nyt seurassa kokonaisuudessaan kuusi maalivahtivalmentajaa ja ehdottomasti tuloksia täytyy näkyä tulevaisuudessa, selittelylle ei ole varaa. Pelaajakehitys ja omien maalivahtien vieminen kohti edustusjoukkuetta ja ulkomaita, sekä edustusjoukkueen kanssa mitaleista taisteleminen ovat varmasti päätavoitteita meille”, Eemeli jatkaa.

Vastamäki ja Reponen vastaavat siis koko Honka-yhteisön maalivahtivalmennuksesta erikseen tehdyn suunnitelman mukaisesti. ”Olen äärettömän iloinen tästä kokonaisuudesta, jonka olemme nyt saaneet vahvistumaan. Eemeli ja Ville muodostavat monella tapaa Suomen parhaan kaksikon maalivahtivalmennuksessa. Se, mikä ainakin minua tässä eniten kiehtoo, on heidän molempien valtava työteliäisyys, lapsenomainen into oppia koko ajan uutta ja mennä kehityksessä eteenpäin. Iso asia meille”, toteaa Esport Hongan GM Hexi Arteva.

#meollaanhonka

Kauden 2019-2020 palkitut pelaajat ja valmentajat

Tänä vuonna jouduimme valitettavasti perumaan seuran yhteiset päättäjäiset koronan vuoksi. Jokaisen joukkueen tsempparipelaaja on kuitenkin palkittu joukkueiden tapahtumissa ja ensi viikolla palkitsemme vielä kauden kehittyneimmät pelaajat lapsi- ja nuorisourheiluvaiheesta, kauden kehittyneimmät maalivahdit sekä kauden valmentajat lapsi- ja nuorisourheiluvaiheesta. Ensi viikolla palkittavat pelaajat ja valmentajat sekä palkintojen perustelut on kerrottu alla.


Kauden kehittynein maalivahti, tytöt: Noa Nastase, T05 Akatemia

Noa on kehittynyt paljon vuoden aikana ja osoittanut tinkimätöntä luonnetta viihtyä kentällä aamusta iltaan. Kesän huippukohtina esimerkiksi Helmariturnaukseen osallistuminen ja siellä finaalissa voitto. Tulevaisuudessa iso aihio päästä vielä pitkälle, jos työmoraali säilyy yhtä korkealla. 

Kauden kehittynein maalivahti, pojat: Julius Ylinen, P08 Akatemia

Julius ei ole kerinnyt vielä kauaa olemaan virallisesti maalivahtina, mutta sitäkin innokkaampana lähtenyt kehittämään itseään, ja tulostakin on jo tullut. Pelannut kauden erinomaisesti, mikä näkyy sarjataulukossa ja päästetyissä maaleissa (mikä ainakin vielä erinomainen). Moderni maalivahti, joka kykenee avaamaan peliä erinomaisesti ja atleettisuudellaan ottaa paljon palloja kiinni. 

Kauden kehittynein pelaaja, nuorisourheiluvaihe tytöt: Liina Juntunen, TBSM

Liina siirtyi täksi kaudeksi HJK:sta Honkaan ja aloitti kautensa B:n SM-karsinnassa verrattain pienessä roolissa. Kauden mittaan teki esimerkillisesti töitä ja taisteli itselleen paikan SM-joukkueen avauksessa. Kauden päättyessä oli yksi joukkueen tärkeimmistä pelaajista SM-hopeaa voittaneessa joukkueessa. Erinomainen joukkuepelaaja, joka laittaa itsensä tilanteesta riippumatta täysillä likoon. Hyvä esimerkki periksiantamattomuudesta.

Kauden kehittynein pelaaja, nuorisourheiluvaihe, pojat: Lauri Laine, P05 Akatemia

Vuosien saatossa laitahyökkääjänä viihtyvästä pelaajasta on jalostunut monipuolinen joukkuepelaaja. Pelaaja hallitsee tekniset ja taktiset nyanssit erinomaisesti, kokonaisuutta täydentää huomattava fyysinen suorituskyky sekä terve suhtautuminen urheilulliseen elämäntapaan.

Kauden kehittynein pelaaja, lapsiurheiluvaihe tytöt: Julia Hautamäki, T09

Julian kehitys on ollut huimaa viimeisen kauden aikana. Treenimotivaatio ja kehittymisen halu on kohdallaan joka tapahtumassa. On hienoa, miten määrätietoisesti ja tavoitteellisesti hän harjoittelee treeneissä ja omalla- ajalla.

Kauden kehittynein pelaaja, lapsiurheiluvaihe pojat: Oliver Alho, P10

Oliver aloitti jalkapallon kaksi vuotta sitten. Harrastus alkoi P10 Vihreässä joukkueessa ja ensimmäinen siirto haastavampaan, P10 Keltaisen joukkueen, toimintaympäristöön tapahtui jo talvikauden jälkeen. Kehittyminen jatkui nousujohteisena ja kauden lopussa Oliver siirrettiin jälleen haastavampaan, P10 Mustan joukkueen, toimintaympäristöön. Kuluneen kauden 2019-2020 aikana kehittyminen on jatkunut tutulla kaavalla ja kauden loppupuolella tehtiin jälleen siirto haastavampaan, P10 Pre-Akatemia joukkueen, toimintaympäristöön. Uskomaton kehitystarina vailla vertaa!

Kauden valmentaja, nuorisourheiluvaihe: Jussi Väyrynen, ASM

A-poikien joukkue saavutti talvella paikan SM-sarjaan. Talven erinomaiset otteet ovat saaneet jatkoa siten, että syksyllä joukkue kamppaili SM-mitaleista. Jussi Väyrynen on johtanut joukkuettaan ihmisläheisellä tavalla sekä saanut joukkueen pelaamaan saumattoman tehokkaasti.

Kauden valmentaja, lapsiurheiluvaihe: Olli Juusela P13, P14

Kuluvalla kaudella Olli on toiminut nuorimpien junioreiden P13 ja P14 ikäluokkavastaavana. Ollin on onnistunut luomaan poikkeuksellisen positiivisen ilmapiirin joukkueiden toimintaan, mikä on näkynyt pelaajien sitoutuneisuutena, pelirohkeutena ja kehittymisenä läpi kauden. Myös ikäluokkien pelaajamäärät ovat kasvaneet kauden aikana valtavasti. Ollin oma innostus ja energia on omiaan levittämään lajirakkautta seuramme nuorimpiin junioreihin.

Lämpimästi onnea kaikille palkinnon saajille sekä kaikille muillekin seuran pelaajille tsemppaamisesta ja hyvästä asenteesta kaudella 2019-2020!

Me ollaan Honka!

FC Hongan tyttöjen jalkapallo on hyvässä nosteessa

 
Naisten jalkapallo on maailmalla selvästi nouseva laji ja tämä näkyy positiivisella tavalla myös suomalaisissa seuroissa. Maailman huippujoukkueissa pelaavien suomalaisten naisten kautta tytöillä on hienoja esikuvia ja mahdollisuus aidosti unelmoida ammattilaisuudesta ja pelaamisesta missä vain!
 
FC Honka naisten edustusjoukkueen päävalmentaja Rosa Lappi-Seppälä muistelee omaa uraansa ja vertaa omia kokemuksiaan nykyhetkeen: ”Vaikka myöhemmin urallani pelasinkin lukuisia vuosia ulkomailla USA:ssa, Belgiassa ja Italiassa, en pystynyt omassa lapsuudessani edes unelmoimaan ammattilaisuudesta. Esikuvia ei vain ollut. Nykyään mahdollisuuksia on koko ajan kasvavassa määrin niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Ammattilaisura vaatii jo varhaisessa vaiheessa pitkäjänteistä työtä, intohimoa sekä rohkeutta omistautua lajille. Moni nykyinen huippupelaaja on myös onnistunut loistavasti yhdistämään futisammattilaisuuden ja futisuran jälkeiseen ammattiin valmistumisen.”
 
FC Hongan tavoitteena on lisätä tyttöpelaajien määrää ja kehittää tyttöjen pelaajapolkua
 
FC Hongassa on voimakas halu kehittää tyttöjen ja naisten jalkapalloa. Tällä hetkellä FC Honka ry:ssä harrastaa noin 300 tyttö- ja naispelaajaa ja lisäksi seurassa on Kansallisen Liigan edustusjoukkue Esport Hongan puolella.
 
Tavoitteena on saada pelaajamassaa kasvatettua niin, että saamme jatkossa muodostettua useampia joukkueita myös tyttöpuolella jo heti pienten ikäluokissa. Suuntaus on tässä positiivinen ja innokkaita pieniä tyttöjä on saatu runsaasti mukaan jalkapallokouluihin ja sitä kautta joukkueisiin. Uusia joukkueita tullaan tulevalla kaudella perustamaan pienten ikäluokkiin ja seuran kaikkiin tyttöjoukkueisiin toivotaan motivoituneita pelaajia lisää.
 
”Meidän seurassamme on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittyä pelaajana, kun pelaajapolkumme sallii sen naisten joukkueeseen asti. Seurana pyrimme luomaan jokaiselle pelaajalle mahdollisimman hyvän kehittymisympäristön ja autamme motivoituneita pelaajia eteenpäin”, kertoo lapsiurheiluvaiheen tyttöjoukkueiden vastuuvalmentaja Mirka Hulkkonen.
 
”FC Hongassa on tavoitteena edelleen kehittää tyttöjen pelaajapolkua niin, että se on yhtenäinen ja suunnitelmallinen alkaen jo pienten ikäluokista aina B-tyttöihin ja siitä eteenpäin. Tätä kehitystä on saatu vietyä eteenpäin ja edelleen kehitetään niin, että honkalainen pelaajapolku on yhtenäinen koko seurassa”, TBSM-joukkueen vastuuvalmentaja ja nuorisourheiluvaiheen tyttöpuolen vastaava Ari Innala lisää.

Talenttivalmentaja tukemassa lahjakkaita pelaajia

FC Hongan tyttöjen talenttivalmentajana on kauden alusta toiminut Omar Adlani, jonka tavoitteena on seuran lahjakkaimpien pelaajien valmennuksen sekä laadukkaan arjen varmistaminen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun FC Honka sai Palloliiton tukea myös tyttöpuolen valmennukseen.

”Tämä kausi on ollut hieno oppimiskokemus kaikille ja olemme saaneet rakennettua hyviä toimintamalleja. Tulevalle kaudelle valitsemme joitakin tyttöjä mukaan kehittymisprosessiin, joka koostuu fyysisestä, teknis-taktisesta, mentaalisesta ja sosiaalisesta puolesta. Valittavat pelaajat ovat syntyneet vuosina 2007-2003 ja pelaajien kanssa toimitaan päivittäin ja näin varmistetaan, että pelaaja tulee kohdatuksi kaikilla osa-alueilla. FC Hongassa tavoitteena on luoda kaikille pelaajille ammattimainen toimintaympäristö”, Omar Adlani kertoo.

Menestystä FC Hongan tyttöjoukkueissa
 
Kuluvalla kaudella on tullut mukavasti menestystä FC Hongan tyttöjoukkueissa. Muutamia esimerkkejä ovat mm. T08 Akatemian Helsinki Cupin sekä PLG-turnauksen voitot. T07 Akatemia sai upeasti hopeaa Helsinki Cupissa. TBSM-joukkue varmisti syyskuussa SM-sarjan toisen sijan, mikä on upea saavutus.
 
Maajoukkueleireille valittuja tyttöpelaajia on kuluneella kaudella ollut viisi FC Honka ry:n joukkueista.
 
FC Hongan tyttöjen Akatemia-joukkueiden tavoitteena on pelata korkeimmalla sarjatasolla ja tässä tavoitteessa on erinomaisesti onnistuttu.
 
FC Honka kasvattaa tytöistä valmentajia
 
Pelaajapolun ohella FC Hongassa on mahdollisuus kehittyä myös valmentajana. Seura tukee motivoituneita valmentajia ja antaa mahdollisuuden kasvaa honkalaisten arvojen ja tavoitteiden kautta ammattilaiseksi.
 
Mirka Hulkkonen toimii lapsiurheiluvaiheen tyttöpuolen vastuuvalmentajana ja ensi kaudella myös nuorisourheiluvaiheeseen siirtyvän ja akatemiaksi päivittyvän T09 -joukkueen vastuuvalmentajana. ”Olen itse käynyt Hongan pelaajapolun B-tyttöihin asti. Nyt olen ollut Hongassa jo melkein 15 vuotta ensin pelaajana ja sitten valmentajana. Kakkoslajini oli pitkään maastohiihto, joka jäi sitten jalkapallon myötä. ”
 
”Opiskelen tällä hetkellä VAT-tutkintoa oppisopimuksella ja halu kehittää itseä valmentajana on suuri. Hongassa olen päässyt kehittymään valmentajana valtavasti! Olen iloinen, että meillä on niin motivoiva ympäristö ja annetaan mahdollisuuksia kehittyä ja tehdä omaa juttua ja edetä myös valmentajapolulla. Unelmia ja haaveita minulla on paljon tulevaisuutta ajatellen, mutta yksi niistä on, että pääsisin opiskelemaan valmentamista ulkomaille ja myös itse valmentamaan sinne. Se olisi kova juttu!”, kertoo Mirka.
 
FC Hongassa toimii tällä hetkellä Future Coacheina viisi nuorta naista. Future Coachit toimivat FC Hongan Perhefutiksissa ja jalkapallokouluissa ohjaajina. Seura tarjoaa Future Coacheille maksuttoman valmentajapolun UEFA C tasolle asti, minkä jälkeen on mahdollista siirtyä joukkuetoimintaan valmentajaksi. Seurassa toimii enenevissä määrin naisia sopimusvalmentajina sekä vapaaehtoisina vanhempivalmentajina.
 
Tyttöjoukkueen some-viikko käynnistyy
 
Viikolla 41 on mahdollisuus päästä seuraamaan tyttöjoukkueen iloista arkea, kun T09 -joukkue ottaa FC Honka ry:n Instagram-tilin haltuunsa! Jos et vielä seuraa FC Honkaa Instagramissa niin nyt kannattaa viimeistään ottaa kanava seurantaan.
 
****************************
 
FC Hongan kaikkiin tyttöjoukkueisiin haetaan lisää motivoituneita pelaajia. Tyttöjoukkueisiin otetaan uusia pelaajia kokeilemaan ympäri vuoden. Erityisesti tällä hetkellä uusia pelaajia kaivataan T11- ja T12 -ikäluokkiin sekä T06 Akatemiaan.
 
FC Hongan joukkueiden yhteystiedot löytyvät seuran nettisivuilta jokaisen joukkueen alta. Lapsiurheiluvaiheen osalta voi olla yhteydessä Mirka Hulkkoseen: mirka.hulkkonen@fchonka.fi

****************************

Annariina Seppä

Espoolaiset jalkapalloseurat kokoontuivat Tapiolassa

Espoolaiset jalkapalloseurat kokoontuivat 9.9.2020 Tapiolan Urheilupuistossa FC Hongan kutsumina. Tilaisuudessa kuultiin mm. tilannekatsaus valmennusosaamisen kehittämiseen liittyen sekä kaupungin katsaus olosuhteisiin. Henri Alho Palloliitosta sekä Jorma Vertainen esittelivät Palloliiton laatujärjestelmää ja erityisesti 5. tason prosessia, jota FC Honka ry ja Esport Honka yhdessä työstävät. Hexi Arteva, Petri Vuorinen ja Vesa Vasara kertoivat Esport Hongan organisaation kuulumisia. FC Honka ry:n puheenjohtajalta Mariet Louhennolta kuultiin Seurojen Palloliiton ajankohtaisia asioita. Illan kruunasi Veikkausliigaottelu FC Honka – Ilves, joka kääntyi espoolaisten voitoksi!

Raimo Konkola muistelee: Nuoruusvuodet Ruskeasuolla ja miten tulin mukaan jalkapalloiluun

Pitkäaikainen ja arvostettu Honka-toimija sekä nykyinen johtokuntajäsen ja valmentaja Raimo Konkola täyttää 19.7. 75 vuotta ja muistelee kokemuksiaan eri vuosikymmeniltä:

”Olen syntynyt Helsingin Kätilöopistolla, joten olen syntyisin stadilainen. Lapsena asuimme Töölössä Messeniuksenkadulla ja Valhallankadulla. Isäni oli merikapteeni ja varatuomari. Äitini oli kotoisin Rotterdamista Hollannista. Vuonna 1951 muutimme Ruskeasuolle Maskuntielle. Ulko-ovesta pääsi suoraan Keskuspuistoon.

Meitä sisaruksia on yhteensä viisi eli kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Minä olen perheen esikoinen. Sukumme on hyvin merihenkinen, sillä isoisäni oli Suomen Joutsenen komentajakapteeni ja mukana kaikilla Joutsenen 8:lla matkalla. Ensimmäiselle hän tuli kesken matkan ja viimeiseltä hän joutui poistumaan kesken matkaa sairauden takia. Hänen isänsä oli purjelaivakapteeni, joka aloitti merellä 16-vuotiaana valaanpyyntialuksella. Pikkuveljeni on myös myös merikapteeni, joka työskenteli Nesteen suurten tankkerien kapteenina. Toisella pikkuveljelläni on harrastuksena meripelastus. Kaikki neljä merikapteenisukupolvea ovat myös kiertäneet purjelaivalla myrskyisen Kap Hornin (Etelä-Amerikan kärki) ympäri.

Minä taas hoidan suvun risteilymatkat eri puolille maailmaa.

Ruskeasuo tarjosi heti ison urheilutapahtuman, kun seuravana vuonna Helsingissä järjestettiin Olympiakisat ja osanottajia oli majoitettuna Invaliidisäätiön tiloihin. Kisojen osanottajia kulki päivittäin talomme ohi kohti kilpailupaikkoja ja me alueen pikkupojat kärtimme tietenkin heiltä itsellemme merkkejä tai mitä tahansa muuta kamaa. Ainoa kilpailu, jonka kisoista itse näin oli maratonjuoksu ja kilpailijoiden mustikkakeitosta tahriutuneet rintamukset. Pari vuotta myöhemmin ratsastushalliin rakennettiin keinojää, jolla parin viikon ajan esiintyivät taitoluistelijat silloisen maailmankuulun tähden Sonja Henien johdolla. Jotenkin me pojat tietysti järjestimme itsemme muutaman kerran katsomaan näytöksiä ja onnistuin myös hankkimaan Sonja Henien nimmarin itselleni. Tiedän, että nimmari on jonkun vanhan kirjan välissä, mutta minkä???

Olympiakisojen aikana Helsingin hotellitilanne oli vielä melkoisen huono etenkin verrattuna nykytilanteeseen. Kisavieraita majoitettiin perheisiin ym. Meilläkin oli kotona 7 hollantilaista lehtimiestä ja isäni ja äitini majoittuivat pikkusiskoni kanssa keittiöön. Minä en sinne enää mahtunut, vaan jouduin öiksi evakkoon isäni enon luo kolmannelle linjalle. Siinä oli 7-vuotiaalle pikkupojalle hommia mennä yksin iltaisin ja aamuisin joko kävellen tai ratikalle Ruskeasuolta kolmannelle linjalle ja aamuisin takaisin. No kaikki onnistui, mutta suurempi ongelma taisi olla kerrostalon kasvatille muuttaa öisin taloon, jossa oli vain ulkovessa ja makuutiloissa ämpäri öisiä tarpeita varten, kun oli kerrostaloissa tottunut hieman toisenlaiseen vessakulttuuriin. No oppia ikä kaikki.

Syksyllä alkoi koulu eikä siinäkään päästy helpolla. Uusia kouluja rakennettiin kaiken aikaa, mutta eivät ne ainakaan omalta osaltani rakentuneet aina ajoissa. Minun kouluni oli ensimmäisenä kouluvuotena Nuottapolun kansakoulu Munkkiniemen puistotien päässä ja paras kaverini Tapu meni uuteen Munkkiniemen yhteiskouluun kansakoulun ekalle luokalle. Kulkeminen onnistui joko kävellen tai ratikalla. Siihen aikaan eivät vanhemmat suuremmin kuljetelleet lapsiaan kouluihin. Eikä monessa perheessä ollut silloin autoja puhumattakaan jääkaapeista eikä televisioista Seuraavana vuonna valmistui Meilahden kansakoulu, johon molemmat siirtyivät. Mutta sielläkään ei päästy samalle luokalle, vaan minä olin aamuvuorossa ja Tapu iltavuorossa. Silloin oli nuorisoa niin paljon, että ei ollut mahdollista saada kaikkia lapsia aamuvuoroon. Luokallani oli 44 poikaa ja luokanopettajani oli hyvä koripalloilija Juhani Lappalainen. Meilahden koulua käytiin kolme vuotta ja sitten oli edessä oppikouluun pyrkiminen. Se onnistui vihurirokosta huolimatta ja siitä alkoivat 8 vuoden oppikouluopinnot, jotka päättyivät ylioppilaslakkiin vuonna 1964. Opinahjo oli Karjalan yhteiskoulu, joka oli kotoa vain 100 metrin päässä. Tapu pääsi samaan kouluun, mutta eri luokalle eli emme koskaan 12 vuoden aikana olleet samalla luokalla.

Urheilumahdollisuudet olivat Ruskeasuolla hyvät. Heti talomme takana oli Invaliidisäätiön hiekkakenttä, joka nykyään on kerrostalojen alla. Melko lähellä sitä oli iso nurmialue, joka nykyään on jousiampumarata. Noin puolen kilometrin päässä oli nurmikenttä, jolla aika hyvin pystyi pelaamaan fudista. Nykyisin alue on ratsastuskenttä. Jalkapallot olivat siihen aikaan harvassa eikä Maskuntiellä ollut palloja silloin kun yhdessä perheessä jalkapallo. Perheen pojasta tuli myöhemmin Hongan miesten edustusjoukkueen vastuuvalmentaja. Ruskeasuon ratsastushallin vieressä oli hiekkakenttä, jolla pidettiin mm koulun liikuntatunnit ja joka talvisin toimi luistinratana. Ratsastushallin palloiluhallissa pelattiin käsipalloa ja koripalloa. Siellä katselin paljon pelejä ja toimin usein numeropoikana eli laitoin pelitilanteet numerotauluilla aina ajan tasalle.

Yksi suuri tapahtuma nuoruusaikana olivat Eläintarhan ajot äitienpäivisin. Harjoittelu alkoi yleensä perjantaina ja sen kuuli kyllä hyvin koko alueella. Sarjoja oli kilpa-autoille sekä moottoripyörille. Kisoista muistan kilpa-autojen vuosittaisen palkintojärjestyksen noin summittain (vaihtelut vuosittain muistinvaraisia). Kilpailut voitti yleensä Curt Lincoln, toisena Seppo Rikkilä, joka 1990 luvulla toimi vapaaehtoisesti FC Hongan toiminnanjohtajana tavoitteena silloinkin talouden tasapainottaminen ja kolmantena Leo.I.Mattila. Hänen nuorin poikansa Lasse s. 1976 pelasi joukkueessani ja on edelleen Facebook-kaverini. Hän johti esimerkillään aina joukkueitaan kohti parasta mahdollista tulosta mm. Keski-Uudenmaan piirijoukkueen Pohjola Cupin voittoon. Lasse siirtyi sitten aikanaan ammattilaiseksi Ruotsiin Ljungskilen joukkueeseen ja jäi sitten monien erilaisten vaiheiden jälkeen asumaan Ruotsiin. Lassesta tuli muuten isä alkuvuodesta, joten vielä kerran siitä onnittelut sekä omasta sekä Hongan puolesta.

Seuratoiminta Ruskeasuolla oli kuitenkin vähäistä. Mikäli olisi halunnut jalkapalloseuraan olisi pitänyt kulkea Pallokentälle ja se tuntui siihen aikaan huonolta ratkaisulta, vaikka kaikki lapset samaan aikaan kuitenkin helposti kulkivat joko kävellen tai fillareilla uimastadikalle. Pantterit aloitti koulussamme korisharkat. Pantterit oli siihen aikaan Suomen ykkösseura ja ykkösjoukkueen pelaajat toimivat harjoitusten ohjaajina. Harjoituksia oli vain kerran viikossa ja nekin kestivät yhden tunnin. Paikalla oli 100 poikaa. Harjoitus käsitti aina 20 minuuttia jalkatyötä ja sitten 10 poikaa koria kohden eikä koskaan peliä, mikä tietenkin olisi tuolla pelaajamäärällä ollut vaikeata. Myöhemmin homma kehittyi ja kesäisin pelattiin Soutustadionin kentällä korisliigaa, jossa joukkueiden nimet olivat nimetyt USA:n yliopistojen mukaan. Joku yhdistelmä pelaajista pelasi sarjapelejä. Ainoa pelini Panttereissa sattui A-junnuihin muistaakseni pelaajapulan takia. Jossain vaiheessa joku oli perustamassa Ruskeasuolle jalkapalloseuraa nimeltä Suon Sudet, mutta siihen joukkueeseen olin silloin muistaakseni jo liian vanha. Käsipalloa olisin voinut lähteä pelaamaan, mutta ainoa mahdollisuus oli Katajanokan Haukat. Ruotsia en silloin puhunut lainkaan eikä muita suomenkielisiä käsipalloseuroja ollut. Haukat oli kuitenkin käytännössä pelkästään täynnä maajoukkuepelaajia kuten Jaakko Tuominen, Kari Lehtolainen, Tapani Tapu Rahkola ym sekä penkillä myöhemmin hienona muusikkona tunnettu Seppo Hovi. Koulumme joukkueessa kyllä pelasin käsipalloa useamman vuoden ajan.

Jalkapallo alkoi kuitenkin tulla siihen aikaan tutuksi. Kävin stadionilla katsomassa Suomi- Tanska maaottelun, Allianssin otteluita Brasseja vastaan (otteluissa oli aina paikalla toistakymmentuhatta katsojaa) sekä myös SM-sarjan otteluita. Jämsässä serkkujeni ja kummitätiti luona sekä Hollannissa vietin paljon lomia ja yhden aikana asuntomme alivuokralainen vei minut katsomaan Feyenoordin stadionille Feyenoordin peliä. Stadion taisi olla ratikalla vain neljän-viiden pysäkin päässä. Se oli nuorelle pojalle elämys.

Vuonna 1964 muutimme Tapiolaan Hakalehtoon ja siellä ryhdyin välittömästi hakemaan kontakteja paikalliseen urheiluelämään. Aloitin pelaamisen Tapiolan Otsossa Tapiola Tänään lehden ilmoituksen perusteella ja keilailun Otaniemen keilahallissa Nasta-Pojissa myöskin lehti-ilmoituksen kautta. Seura oli Otaniemen isännöitsijän ja Olympiakisojen kultamitalimiehen Matti Järvisen perustama. Hänen poikansa Petteri Järvinen keilasi myös samassa seurassa.

Seuraava vuosi menikin armeijan merkeissä. Helmikuussa lähti pääkaupunkiseudulta ns. 80 ylioppilasta (ns. upseeriainesta pohjoiseen) Ouluun Hiukkavaaraan ja sieltä sitten aikanaan RUK:iin Haminaan. Valtiolla oli silloinkin rahapula ja varusmiesaika lyheni kaikilta 30 vuorokauden verran. Minulta se lyheni kokelasajasta. Sen jälkeen tammikuussa Lontooseen puolen vuoden ajaksi. Koulun nimi oli London School of Foreign Trade. Asuin perheessä, johon kuului 12 lasta. Onneksi osa oli jo muuttanut kotoa pois. Lauantaisin kaikki olivat kuitenkin paikalla lounaalla. No kaikki mahtuivat taloon.

Syksyllä 1966 päästiin kuitenkin asiaan. Otsoon perustettiin kolme junnujengiä ja olin enemmän tai vähemmän kaikissa mukana valmentajana . Samoin Otson yksi miesten joukkue kasvoi nopeasti kolmeksi joukkueeksi. Siihen aikaan onneksi pahin poliittinen kärhämöinti oli kuitenkin jo rauhoittumassa. Se oli puheiden mukaan kuitenkin ollut aika hankalaa aikaisempina vuosina. Rape Helanderin kanssa järjesteltiin ja organisoitiin Tapiolan Nappulaliigaa. Hongan miehet pelasivat Tapiolan Wembleyllä eli nykyisellä Tapion kentällä. Aloin myös pelaamaan käsipalloa Hongassa ja korista Otsossa.

Seuraavan syksynä pyrin Kauppakorkeakouluun ja pääsin kouluun jälkihaun kautta. Samana syksynä KY:n ylioppilaskunta järjesti uivan vientinäyttelyn Lontooseen. Pyrin mukaan ja pääsinkin ainoana ensimmäisen vuosikurssin oppilaana matkalle. Vientinäyttelyn laiva oli Finnpartner ja projektin nimi Finnfocus.

Muuten vuosi kulki urheilun merkeissä. Minut valittiin mukaan SPL:n Helsingin piirin nuorisovaliokuntaan. Otso pelasi viitosta ja oli lähellä nousta aluesarjaan eli nykyiseen neloseen. Junnujoukkueet toimivat ja Rapen kanssa tuomittiin kaikki Tapiolan nappulaliigan pelit ja samalla hankittiin kaikille joukkueille uudet peliasut. Piirrettiin A4 täyteen peliasuja ja hankittiin eri firmoista joukkueille sponsorit. Paavo Savander hoiti asujen painatukset.

Syksyllä osallistuin ensimmäisen kerran Palloliiton Helsingin piirin piirikokoukseen. Siellä joku nuori mies oli vahvasti vaatimassa muutoksia piirin toimintaan ym. Myöhemmin minulle selvisi, että kyseessä oli Gunnar Yliharju.

Seuraavana kesänä oli valmentamassa piirin kesäleiriä Eerikkilässä yhdessä Jyrki Heliskosken ja Gunnar Yliharjun kanssa sekä osallistuin syksyllä myös Helsingin piirijoukkueiden valintatilaisuuksiin. 57-pojista mieleeni jäivät Atik ja Adil Ismail niminä muiden joukossa. Muut toiminnat jatkuivat edellisen vuoden tapaan.

Vuonna 1969 olin perustamassa Espoon Nappulaliigaa ja tutustuin Suomen Nappulaliigaliiton kautta maalivahtilegendaan Thure Sarnolaan sekä toiseen legendaan Aulis Rytköseen.

Pelaaminen Otsossa loppui ja siirryin Tapion Honkaan ja pelasin lähinnä Hongan 2-joukkueessa Petäjässä. Tuli pelattua myös yksi Suomen Cupin ottelu Hongan miesten joukkueessa Peippareita vastaan. Onnistuin jopa maalinteossa ja voitimme pelin 3-2. Keilailussa seurana oli KY (Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta) ja sinä vuonna saavutin Helsingin Bowlingliiton suurmestariarvon nro 135. Arvo on kuitenkin lähinnä huomionosoitus ja edellyttää kahta voittoa kilpailuissa, jossa osanottajia on vähintään 40 ylimmässä luokassa.

Vuonna 1970 olin perustamassa Palloliiton keski-Uudenmaan piiriä ja minut valittiin Helsingin Bowlingliiton toiminnanjohtajaksi, jossa toiminkin sitten vuoteen 1994.

Seuraavat vuodet valmensin eri Hongan joukkueita yleensä 1-2 joukkuetta vuosittain. Helsinki Cupia olin perustamassa vuonna 1974 yhdessä Rape Helanderin ja KäPan Veikko Isoniemen kanssa. Toimin piirijoukkueiden valmentajana tai joukkueenjohtajana vuosittain. Lisäksi olin mukana Espoon nappulaliigan ja Tapiolan nappulaliigan edustusjoukkueiden toiminnassa. Eli kyllä siinä tapahtumia riitti. Samanaikaisesti koulutin itseäni ja lopulta1988 kävin A-valmentajakurssin Eerikkilässä, joten jalkapallon koulutustasoni on UEFA A. Olen myös osallistunut ulkomaisiin koulutustapahtumiin Ruotsissa (järjestäjänä Brommapojkarna Bosön urheiluopistolla Lidingössä) sekä Englannissa kolmesti ym.

HBL:n toiminnanjohtajan homman loputtua siirryin lähes välittömästi Palloliiton Uudenmaan piirin kilpailupäälliköksi 1994-1996 ja 1997-2014 toimin FC Hongan valmennuspäällikkönä.

Jalkapallovalmentajana olen toiminut vuodesta 1966 ja edelleen. Olen valmentanut upeita joukkueita ja upeita pelaajia, joille toivottavasti on jäänyt upeita muistoja lajista. Ensimmäinen joukkueeni isolla kentällä olivat 1960 syntyneet pojat, joka ekana toimintavuotenaan järjesti D-poikien SM-kisat ja ylsi niissä kisoissa loppuotteluun. Ottelu päättyi KuPS:n voittoon Petteri Kupiaisen maalilla. Joukkue osallistui myös samana vuonna ensimmäisen kerran järjestettyyn Norway Cupiin, jossa selvisi alkulohkosta jatkoon pudoten ensimmäisellä pudotuspelikierroksella 0-0 tasapelin jälkeen kolikonheiton jälkeen. O-0 tasapelien jälkeen ei ensimmäisillä pudotuspelikierroksilla järjestetty rankkarikilpailuja ajanpuutteen takia. Norway Cupissa oli paikalla myös Pelen brassivalmentaja Julio Mazzei ja joukkueemme toimi hänen maaliryhmänään harjoituksissa. Kaksi vuotta myöhemmin joukkue osallistui ensin Tampereella järjestettyihin SM-kilpailuihin, joissa putosi alkulohkon jälkeen maalierolla mitalisijoilta. Tampereelta lähdettiin suoraan Turkuun, josta liityttiin kahden muun Hongan joukkueen mukaan matkalle Norway Cupiin. Siellä voitettiin alkulohko, sitten taas 0-0 peli, mutta nyt kolikko putosi oikein, sitten viimeseillä minuutilla 1-0 voitto Kai Nummen maalilla. Sen jälkeen kaksi rankkarikisavoittoa ja lopulta 3-1 voitto semifinaalissa. Finaalissa Bisletillä Tanskan Lyngby voitti Hongan 1-0. 14 peliä 9 päivän aikana oli liikaa eikä pelaajilla enää ollut paljoakaan voimia finaalipeliin. Siitä joukkueesta pelasi kaksi pelaajaa myöhemmin jääkiekkomaajoukkueessa Timo Blomqvist ja Jussi Lepistö, yksi käsipallomaajoukkeessa Kim Palmroos, yksi koripallomaajoukkuessa ja myöhemmin maajoukkuevalmentajana Martti Sajantila ja kaksi jalkapallon SM-sarjassa Sakari Junnilainen ja Pertti Ruuhijärvi.

Jääkiekkopelaa-ammattilaisista olen valmentanut ainakin Teemu Selännettä, Antti Törmästä, Juha Ikosta, Jere Lehtistä, Jori Lehterää ja Jonas Enlundia. Nykyisin jääkiekkopelaajia harvemmin löytyy futiksen junnujengeistä tai toisinpäin.

93-poikien saavutus on kuitenkin yli kaikkien muiden joukkueiden. Joukkue saavutti jotakin, mihin mikään muu seuratason juniorijoukkue ei ole Suomessa pystynyt. Nykyisin jo lopetetun Niken kilpailun Suomen loppuhuipentuma järjestettiin vuosittain lopputurnauksena Pajulahden urheiluopistolla. 93-pojat voittivat semifinaalissa Jutta Rautiaisen valmentaman KäPan maalein 5-1 (tai 5-0) ja loppuottelussa HJK:n peräti 6-0. Puolassa järjestettiin Euroopan lopputurnaus, johon osallistui 20 joukkuetta.93-pojat menivät jatkoon alkulohkosta ja voittivat semifinaalissa Hollannin Willem 2:n rankkarikisan jälkeen. Samalla varmistui paikka maailman lopputurnaukseen Manchesteriin. 9400 joukkuetta karsi maailmanlaajuisesti MM-lopputurnaukseen, jonne pääsi maakarsintojen sekä maanosakarsintojen jälkeen 20 joukkuetta. Esim: Barcelona ei selvinnyt kisoihin ja Real Madrid oli 10. Honka oli 11 hävittyään Real Madridille maalein 0-1 edellisessä pelissä. Se oli huikea saavutus. Poikien maajoukkuetasolta löytyy yhtä huikea saavutus, kun 1957 syntyneet pelasivat EM-lopputurnauksen finaalissa, jossa hävisivät Englannille maalein 0-1. Vertailu saavutusten välillä on turhaa. Molemmat saavutukset ovat toistaiseksi ainutlaatuisia ja upeita sekä jättivät pelaajille hienoja muistoja. Manchesteriin sai osallistua vain 16 pelaajaa, mutta kaikki muutkin joukkueen pelaajat olivat paikalla Manchesterin finaalitapahtumassa.

Kaikista muistakin joukkueistani löytyy useita hienoja saavutuksia niin piirijoukkuetasolta kuin seuratasolta.

Olen myös toiminut jääkiekkovalmentajana Jokereissa ja Espoossa. Jokereissa olin Aimo Mäkisen perustettua alueellisia joukkueita ja toimin 1-2 vuoden ajan Jokerit D Minnesota joukkueessa Tapiolassa ja myöhemmin muissa eri nimisissä joukkueissa Espoossa. Valmentamani Espoon Jääkiekkoseuran 61 pojat voittivat Oulussa SM-hopeaa. Helsingin sanomat järjesti Korttelikiekkosarjan 1957 syntyneille ja nuoremmille. Loppuottelu Helsingin Jäähallissa keräsi 3.700 katselijaa ja ottelussa Tapiola voitti Myllypuron (Matti Hagman joukkueessa). Tapiolan joukkueessa pelasi mm. Martti Merra. Joukkueen valmennusjohdossa olivat Ove Timgren, Rape Helander ja allekirjoittanut. Finaali oli upea ottelutapahtuma.

Myös käsipallovalmentajana on tullut toimittua, koska jalkapalloa ei siihen aikaan voinut ympärivuotisesti harrastaa. Varsinaisille käsipalloseuroille Honka ei ollut helppo vastustaja, ja esim: 65-pojat voittivat piirinmestaruuden.

Suomen jalkapallovalmentajat ry:n hallituksessa olen ollut mukana parin vuoden ajan.

Palloliiton liittohallituksessa toimin 11993-1995 ja liiton nuorisovaliokunnassa jäsenenä ennen sitä ja liittohallituksessa ollessani myös nuorisovaliokunnan puheenjohtajana ja yhdessä valiokunnan sihteerin Simo Syrjävaaran kanssa pyrimme kehittämään nuorten jalkapalloa.

Yksi mielenkiintoinen vaihe oli pyyntö poikien 1974 myöhemmin 75-pojat toiminta maajoukkueen johtajana. Siihen tehtävään Jyrki Heliskoski pyysi minut. 1974 ikäluokasta tehty dokumentti Vanha joukkuekuva kuvaa sitä aikaa. Ensimmäisen maajoukkuetehtäväni aikana minulla oli kunnia luovuttaa kansainvälinen pelaajaneula Sami Hyypiälle ensimmäisestä maaottelusta.

Toimin 1970 perustetun Palloliiton piirihallituksessa vuodesta 1970 muutaman vuoden ajan ja myöskin tiistaina 7.7 lopetetun Uudenmaan viimeisessä piirihallituksessa. Vuonna 1995 piirin nimi muuttui Uudenmaan piiriksi, kun siihen liittyivät Länsi-Uudenmaan ja Lahden piirit. Piirin hoistoriikki julkaistiin myös tiistaina 7.7 nimellä Pelin tekijät. Teoksen kirjoitti Mauri Forsblom.

Tapion Honka perustettiin vuonna 1957. Vuonna 1975 erosivat jalkapallo, jääkiekko ja koripallo omikse lajiseuroikseen. Olin perustamassa FC Honkaa ja toimin tällä hetkelläkin FC Hongan johtokunnassa varmaankin viimeistä vuotta.

Espoon Kaupunki on huomioinut minut Marjo Matikainen palkinnolla sekä Espoo-mitalilla muistaakseni vuodelta 1995. Siihenkin tapahtumaan liittyy erikoinen tapahtuma. Espoo-mitalit luovutetaan saajille itsenäisyyspäivänä. Samana päivänä järjestetään myös Myyrmäen hallissa piirin järjestämän itsenäisyyspäivän pienpelitapahtuma. Minulla oli hallilla puku mukanani. Jostain syystä ei tapahtumaan tullut erotuomareita. Nopeasti saimme kuitenkin paikalla olleista jalkapalloihmisistä järjestettyä erotuomarit ja päivän mittaan paikalle saatiin hälytettyä varsinaisia erotuomareita ja tapahtuma saatiin onnellisesti vietyä loppuun. Tuli sinä vihellettyä itsekin ainakin kymmenkunta peliä. Juhliin ei ollut mitenkään mahdollista ehtiä. Sain mitalin myöhemmin kaupunginjohtajalta.

Toivon, että jaksoitte lukea kirjoituksen loppuun. Paljossa on oltu mukana ja varmasti olisi ollut paljon lisää juttuja kerrottavaksi.Eli tervetuloa maanantaina 20.7. FC Hongan talolle (Ruotsin laivalla sekin talosuunnitelma pantiin aikanaan alulle aloitteestani) klo 15:00-20:00 niin futisihmiset kuin keilailuihmisetkin ja muut ystävät.”

FC Honka onnittelee lämpimästi Raimoa. Kiitos kaikesta, mitä olet vuosien varrella seuran eteen tehnyt!

FC Hongan pienryhmäharjoittelu käynnistyy

FC Honka ry käynnistää pienryhmäharjoittelun 14.5. alkaen noudattaen sekä valtioneuvoston että Palloliiton linjauksia ja ohjeistuksia.

Suomen hallitus on ryhtynyt asteittain purkamaan koronavirukseen liittyviä rajoitustoimia, mutta poikkeusolot Suomessa jatkuvat edelleen. Pienryhmäharjoittelu on askel kohti normaalia joukkueharjoittelua.  Noudatamme pienryhmäharjoittelun suunnittelussa ja organisoinnissa Palloliiton ohjeistuksia tarkasti, jotta pelaajamme voivat harjoitella turvallisesti ja niin, että koronaviruksen tartuntariski harjoituksen yhteydessä minimoidaan. 

Pienryhmäharjoittelu koskee FC Hongassa seuran kaikkia toimintamaksun piirissä harrastavia pelaajia, harrastustasosta riippumatta, lukuun ottamatta nuorimpia ikäluokkia (2013 ja 2014 syntyneet). Nuorimpien ikäluokkien osalta päätös perustuu Palloliiton ohjeistukseen, jonka mukaan pienryhmäharjoittelu voidaan aloittaa vain sen ikäisille ja tasoisille pelaajille, jotka pystyvät noudattamaan etäisyyssääntöä ja muita terveyden kannalta tärkeitä ohjeita koko tapahtuman ajan. 

”Suurella innolla ja mielellään mahdollisimman pian” 

Jäsenillemme osoitetun kyselyn mukaan 95% vastaajista suhtautuu myönteisesti pienryhmäharjoittelun käynnistämiseen. Kyselyyn vastasi hieman yli puolet seuran jäsenistä. Useissa vastauksissa toivottiin harjoittelun käynnistämistä heti, kun mahdollista. Samalla kuitenkin nostettiin esiin huoli turvaetäisyyksistä sekä muiden turvaohjeiden noudattamisesta. Osalla perheistä on lähipiirissa riskiryhmään kuuluvia henkilöitä, joten huoli on aiheellinen. Turvallisen toiminnan lähtökohtana toimivat Palloliiton ohjeet pienryhmäharjoitteluun, jotka käydään pelaajien kanssa läpi ennen pienryhmäharjoittelun käynnistämistä.  

Osallistuminen pienryhmäharjoituksiin on vapaaehtoista. Perheet ovat tehneet itse päätöksen pelaajan osallistumisesta, arvioituaan toimintaan liittyvät eri seikat oman perheensä näkökulmasta. Tällä hetkellä harjoitteluun on ilmoittautunut noin 70 prosenttia toimintamaksun piiriin kuuluvista jäsenistä. Kyselyn perusteella pystyimme odottamaan, että kiinnostusta pienryhmäharjoitteluun löytyy, mutta silti ilmoittautuneitten määrä oli meille iloinen yllätys. 

Pienryhmäharjoittelua toteutetaan toukokuun aikana. Tämän hetkisten tietojen ja mukaisesti normaali joukkuetoiminta on mahdollista käynnistää 1.6. alkaen. Seuraamme tilannetta ja tiedotamme mahdollisista muutoksista.

Pienryhmäharjoittelu toteutetaan seuran päätoimisten työntekijöiden toimesta 

Pienryhmäharjoittelun käynnistäminen mahdollistaa seuran päätoimisten työntekijöiden kutsumisen takaisin töihin täydellä työpanoksella. Henkilöstö on ollut lomautettuna osa-aikaisesti 15.4. lähtien. Kilpailutoiminnan käynnistyessä kesäkuussa ja joukkuetoiminnan normalisoituessa odotamme, että myös oman toimen ohessa toimivat valmentajat voidaan kutsua takaisin tehtäviinsä. Tilanne on ollut kaikille haasteellinen ja nyt toivotaan, että suunta säilyy samana, eikä rajoitustoimien purkamisessa tule takapakkia.  

Huomioitavia seikkoja pienryhmäharjoitteluun liittyen 

  • Pelaaja osallistuu toimintaan omalla vastuulla. Koronavirusepidemia ei ole ohi. Noudatamme turvaohjeistuksia ja hygieniaohjeita, mutta pieni tartunnan mahdollisuus on kuitenkin olemassa.  
  • Pelaaja ei voi osallistua harjoituksiin, mikäli tuntee olonsa vähänkään kipeäksi. Tällä suojelemme sekä muita pelaajia tartunnalta että pelaajaa itseään mahdollisen koronaviruksen vakavammilta muodoilta. 
  • Pelaaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan seuraan, mikäli sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.  
  • Pelaajan tulee sitoutua Palloliiton turvaohjeisiinjotta hän voi osallistua pienryhmäharjoitteluun. Edelleen on tärkeää, että lähikontakteja vältetään ja jokainen huolehtii käsihygieniasta. Turvaväliä muihin ihmisiin tulee noudattaa myös ennen harjoituksia ja harjoituksista poistuttaessa. 
  • Harjoittelu toteutetaan ulkona. 
  • Harjoitusajat ja -paikat sekä tarkemmat ohjeet toimitetaan jäsenille jäsenviestinnän kautta.  

Harjoitepankki tukee omatoimista harjoittelua 

Seuran harjoitepankki on edelleen erinomainen tuki omatoiseen harjoitteluun. Lapsiurheiluvaiheessa (U6-U11)  omatoimiharjoittelun keskeisenä tavoitteena on kehittää pelaajien perusmotorisia, liiketaidollisia, lajitaidollisia ja fyysisiä ominaisuuksia mahdollisimman monipuolisesti. Nuorisourheiluvaiheessa (U12-U20) tavoitteena on kehittää pelaajien fyysisiä sekä teknis-taktisia ominaisuuksia mahdollisimman monipuolisesti. Maalivahdeille löytyy harjoitepankeista omat, erilliset sisällöt. Omatoimisessa harjoittelussa ja liikunnassa tulee muistaa valtioneuvoston antamat ohjeet ja välttää lähikontakteja. 

Lisätietoa pienryhmä- ja omatoimiharjoittelusta 
Lapsiurheiluvaihe: Jere Matinlassi, jere.matinlassi@fchonka.fi 
Nuorisourheiluvaihe: Niko Laiho, niko.laiho@fchonka.fi 

Ensi kesän leirit tullaan toteuttamaan kesäkuussa normaalisti, tosin pienennetyin osallistujamäärin ja voimassa olevia ohjeistuksia noudattaen. Tiedotamme tästä lisää lähipäivinä. 

#MeOllaanHonka

Yhteistyössä