Uutiset

Maalivahdin matka huipulle on mahdollinen, kun nauttii eniten matkasta eikä määränpäästä – Maalivahtivalmentaja Ville Vastamäki avaa FC Hongan maalivahtivalmennusta

Ville Vastamäki toimii FC Hongassa nuorisourheiluvaiheen maalivahtivalmentajana yhdessä Eemeli Reposen kanssa. Kummatkin maalivahtivalmentajat toimivat sekä FC Honka ry:n että Esport Honka Oy:n puolella. Maalivahtivalmentajat tuntevat toisensa jo pidemmältä ajalta ja he ovat tehneet yhteistyötä aiemmin Turun seudulla yhteisen Maalivahtiklubi-yrityksensä kautta.

Yhteistyö on Hongassakin tiivistä ja Vastamäki ja Reponen myös tuuraavat toisiaan esim. silloin, kun toinen on hoitamassa Palloliiton tehtäviä. Kummallakin valmentajalla on omat vastuujoukkueensa. Eemeli Reponen vastaa FC Hongan miesten edustusjoukkueen maalivahtivalmennuksesta ja Vastamäki puolestaan miesten kakkosta pelaavan Esport Akatemian valmentamisesta, mutta käytännössä yhteistyö toimii joka tasolla niin junioripuolella tyttöjen ja poikien osalta kuin edustusjoukkueissa. 

FC Hongan lisäksi Eemeli Reponen toimii Palloliitossa maalivahtivalmennuksen asiantuntijana. Sekä Reponen että Vastamäki toimivat maalivahtivalmentajina nuorten maajoukkueissa. Vastamäki on ollut U17 tyttöjen maajoukkueessa mukana syksystä 2018. Reponen puolestaan vastaa U19 poikien, U19 tyttöjen sekä U18 tyttöjen maajoukkueiden maalivahtivalmennuksesta. 

FC Hongan maalivahtivalmennus on siis hyvissä käsissä!

Pelaajapolku toimii junioripuolen ja liigajoukkueiden välillä

Maalivahtien pelaajapolku on FC Hongassa kattava ja motivoituneilla maalivahdeilla on mahdollisuus edetä jopa liigajoukkueisiimme asti niin naisten kuin miesten puolella. Keskimäärin akatemiaikäluokkien maalivahdit saavat maalivahtivalmennusta 3–3,5 tuntia viikossa. Tämä koskee U12 ikäluokkaa ja sitä vanhempia. 

Ville Vastamäki kertoo, että tällä kaudella FC Hongan Veikkausliigajoukkueen harjoituksiin on osallistunut kahdeksan juniorijoukkueiden maalivahtia. Kun kauteen lähdettiin, niin miesten edustusjoukkueessa oli kaksi maalivahtia, Tim Murray ja Otto Huuhtanen. Rinkiin ovat liittyneet Roope Paunio (2002), Kalle Kuisma (2005), Nico Serjala (2005), Eero Hyvärinen (2004), EPS-kasvatti Niki Arminen (2005), Elias Nieminen(2006) sekä Jasper Samooja (2003), joka siirtyi heinäkuussa vuoden mittaisella lainasopimuksella italialaisen US Leccen riveihin.

FC Hongan Kansallisen Liigan joukkueen mukana on tällä kaudella ollut maalivahdeista TBSM:n pelaaja Liisa Tuomi (2003), joka on kehittynyt huimasti ja on tällä hetkellä ikäluokkansa parhaita maalivahteja Suomessa ja mukana myös U19 maajoukkueessa. 

Lisäksi Esport Hongan BSM:n harjoituksiin on osallistunut Hongan nuorempia maalivahteja. Myös B-tyttöjen maalivahteja on osallistunut B-poikien maalivahtiharjoitteluun. Maalivahtien harjoitusryhmät eivät ole lukittuja vaan maalivahdit ovat voineet tarpeen mukaan liikkua joustavasti eri harjoitus- ja pelaajaryhmissä. Ikäluokkien välinen yhteistyö toimii erinomaisesti.

Noin 3,5 tunnin maalivahtiharjoittelun lisäksi maalivahdit osallistuvat lähtökohtaisesti kaikkiin joukkueharjoituksiin, kuitenkin oman jaksamisensa mukaan. Harjoitussuunnitelmat tehdään yksilöllisesti. Joissakin FC Hongan ikäluokissa on ollut haasteena se, että on liian vähän maalivahteja, jolloin toimintaa on ollut todella paljon per maalivahti. Seuran tavoitteena onkin kasvattaa akatemiamaalivahtien määrää tulevalle kaudelle 2021–2022. Kun maalivahtien määrää saadaan vielä nykyisestä kasvatettua, on entistä helpompi nostaa juniorimaalivahteja mukaan vanhempien ikäryhmien toiminnan piiriin ja kuitenkin samalla taata jokaisen joukkueen toimintakyky. 

Ammattimaalivahdiksi voi kehittyä monipuolisen harjoittelun kautta

Ville Vastamäen oma isä on pelannut maalivahtina ja toiminut maalivahtivalmentajana, mikä on osaltaan motivoinut maalivahdin ja maalivahtivalmentajan rooliin. 

”Nykypäivänä maalivahtivalmennus on vielä hauskempaa kuin silloin, kun itse aloin pelaamaan jalkapalloa. Nykyään maalivahti saa osallistua peliin paljon enemmän, kun aiemmin se oli enemmän sitä, että seistiin tolppien välissä ja torjuttiin kohti tulevat pallot. Jalalla pelaamista on nykyään paljon ja maalivahti on koko ottelun ajan läsnä ja pelissä mukana. Tämä tukee myös FC Hongan linjaa siitä, miten me pelaamme jalkapalloa”, kertoo Vastamäki.

”Maalivahtiharjoituksiin on hyvä osallistua jo nuorena, jopa 6-vuotiaana. Kuitenkin on tärkeää pelata myös kentällä, mikä kehittää jalalla pelaamisen taitoa. Otetaan esimerkiksi suomalainen vuonna 2002 syntynyt Lucas Bergström, joka on noussut Valioliigan Chelsean edustusjoukkueen mukaan. Hän pelasi vielä C-junioreissa kaksoisedustuksella Turun Palloseurassa sekä Pargas Idrottsföreningissä. Paraisilla Bergström pelasi keskikenttäpelaajana ja kävi kerran viikossa pelaamassa otteluita. TPS:ssä hän puolestaan oli kaikissa tapahtumissa maalivahtina. Maalivahdin on suotavaa osallistua peleihin ja rondoihin ja muihin harjoitteisiin jalalla pelaavana. Mitä aiemmin maalivahtiharjoittelu kenttäpelaamisen ohella aloitetaan niin aina parempi, kunhan pelaaja osallistuu riittävästi myös jalalla pelaamiseen. Jos pelaa ja harjoittelee vain maalissa niin voi kehittyä todella hyväksi torjujaksi aladivareihin, mutta ei ammattijalkapalloilijaksi”, avaa Vastamäki nykyaikaisen maalivahdin harjoittelua. 

Maalivahtien harjoittelumäärät pidetään FC Hongassa korkealla tasolla. Harjoittelumäärät perustuvat kansainvälisiin vertailulukuihin, joita on selvitetty mm. keskieurooppalaisilta huippuseuroilta. Hongassa maalivahtien tuntimääräisen harjoittelun osalta ollaan hyvin lähellä sitä, mitä kansainvälisellä huipulla tehdään. Harjoitteluympäristönä FC Honka on riittävän haasteellinen kenelle tahansa maalivahdille. 

Jokainen maalivahti on yksilö

Jokaisen pelaajan persoona määrittelee sen, millä tavalla kokee esimerkiksi henkisen kuormittavuuden. Näin on myös maalivahtien kohdalla. Voisi helposti ajatella, että maalivahtina pelaaminen olisi kenttäpelaajan roolia kuormittavampaa henkisesti. Näin ei Ville Vastamäen mukaan välttämättä ole vaan jokainen maalivahti on yksilö ja on ihmistyypistä kiinni, että kuinka maailmaa ajattelee. Yhtä lailla joku hyökkääjä voi ottaa kovat paineet maalien tekemisestä.  

Tietynlainen mental state pitää maalivahdilla kuitenkin olla. Mutta maalivahdeissa on paljon eroja. Jollekin on tärkeintä, että pelatessa on hyvä fiilis, kun taas toinen haluaa analysoida tarkkaan dataa pelaamisestaan. Lähtökohtaisesti maalivahdit ovat Vastamäen mukaan analyyttisiä ja haluavat analysoida omaa tekemistään. 

”Henkisellä puolella on tosi tärkeää, että maalivahtina saat paljon erilaista informaatiota esim. vastustajasta. Jollekin on todella tärkeää, että tuntee olonsa maalissa mahdollisimman rennoksi ja että voi nauttia jalkapallon pelaamisesta. Me ihmiset olemme erilaisia, niin myös maalivahdit”, avaa Vastamäki.

”Maalivahtivalmentajan on tärkeää ymmärtää ihmisen persoonallisuus, jotta voi tietää, mikä toimii valmennuksessa kenellekin parhaiten. Maalivahtien kanssa tämä on helpompaa kuin koko joukkueen kanssa, koska valmennettavia on vähemmän. Maalivahtivalmentajana pohdin, että miten kenestäkin maalivahdista saadaan paras ja optimaalisin tulos ja potentiaali ulosmitattua. On tietynlainen perusidea ja malli siitä, miten maalivahtina pelataan. Maalivahtivalmentajan tehtävänä on ymmärtää, miten kukakin näiden raamien sisällä omilla kyvyillään pystyy parhaiten sopeutumaan”, Vastamäki jatkaa.

Maalivahdin tapa pelata vaikuttaa koko joukkueen pelaamiseen ja maalivahdin rooli vaikuttaa vahvasti esim. siihen, kuinka puolustus rakennetaan tai kuinka peli avataan, jotta pelaavasta maalivahdista saadaan paras hyöty irti. Huipputasolla maalivahteja rekrytoitaessa pohditaan, kuinka maalivahti soveltuu kyseisen joukkueen pelitapaan. Hyvä maalivahti yhdessä joukkueessa ei sovellu välttämättä ollenkaan johonkin toiseen joukkueeseen.

Huipulle pääseminen vaatii valtavan määrän töitä ja palavan halun harjoitella

Huipulle pääseminen vaatii Vastamäen mukaan pelaajalta sitä, että hän nauttii matkasta eikä määränpäästä. 

”Pelaaja voi olla tällä hetkellä vaikka ikäluokkansa paras ja hänellä on potentiaalia mennä huipulle, mutta jos hän ei nauti työn teosta niin jossain vaiheessa muut ottavat kyllä kiinni. Jos maalivahti nauttii jokapäiväisestä työn teosta niin silloin kehitys ei pysähdy”, avaa Vastamäki sitä, mitä huipulle pääseminen todellisuudessa vaatii. 

”Edes juniorimaajoukkueeseen pääseminen ei välttämättä tarkoita uran kannalta pidemmällä tähtäimellä mitään, jos pelaaja ei ole valmis tekemään töitä oman kehittymisensä eteen ja jos ei nauti työn teosta. Toki on hieno saavutus olla ikäluokan huipulla ja maajoukkueeseen pääseminen avaa erilaisia ovia.”

Vastamäen mukaan yhtenä kriteerinä juniorimaajoukkueisiin valinnassa on taitotason lisäksi pelaajan potentiaali. Valintoja tehtäessä pohditaan, miten pelaaja on valmis tekemään töitä ja kuinka hän suhtautuu jalkapalloon ja onko pelaajalla halua puskea itseään eteenpäin. 

Juniorimaajoukkueissa luonnollisesti on tavoitteena voittaa otteluita. Maalivahteja valittaessa arvioidaan myös sitä, kuinka hyvin pelaaja sopii siihen pelitapaan, joka maajoukkueeseen on valittu. Pelaajan loukkaantumistilanne huomioidaan. On tärkeää, että maalivahti voi ensisijaisesti osallistua seurajoukkueen laadukkaaseen arkiharjoitteluun eikä ole mielekästä valita loukkaantumisista kärsivää pelaajaa viikon maajoukkueleirille. Urheilijan kokonaisvaltainen elämän hallinta huomioidaan valintoja tehtäessä ja katsotaan mm., kuinka koulussa sujuu, saako pelaaja riittävästi lepoa ja ovatko ravintoasiat kunnossa. 

Tällä kaudella tyttöjen ja poikien juniorimaajoukkueiden tapahtumissa on FC Hongasta ollut yhteensä kuusi maalivahtia, mikä on merkittävä määrä. 


FC Hongan nuorisourheiluvaiheen kilpajoukkueisiin haetaan uusia maalivahteja.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä maalivahtivalmentaja Ville Vastamäkeen:

ville.vastamaki@fchonka.fi

#MeOllaanHonka

Kuva: Juhani Järvenpää

Yhteistyössä